Hirvensalmen taimisto

Lajikekuvaukset

Afrodita, III, talvi R

Afrodita, III, talvi R

Täydellisesti rupea kestävä uutuuslajikeVenäjän Oriolista. Hedelmä vadelmanpunainen, kaunis, kookas, keskimäärin 130 g. Maku erinomaisen hyvä, aromikas, mutta vaatii n 2 viikon viileän jälkikypsytyksen kehittyäkseen täydelliseksi. Hedelmien käyttöaika marras – helmikuu. Puu on isokokoinen tavallisella perusrungolla. Arvioitu menestyminen III, mutta on…

Aholan aikainen vaha, IV, kesä

Suomalainen maatiaislajike. Lähtöisin Aholan puutarhakoulun hedelmätarhasta Kuusankoskelta 1900-luvun alkupuolelta. Lehtori ja omena-asiantuntia Väinö Lehtosen ”lempilajike”. Hedelmä kekomainen, väriltään vaalea ja heleän punaviiruinen. Malto pehmeää ja mehukasta, joskus kuulakasta. Maku miedon viinihappoinen, lievästi aromikas. Hyvä kotipuutarhan kesäomena.

Ahosen lakkaomena, IV, syys

Suomalainen maatiaislajike Ahosen taimistolta Karstulasta. Puu pystykasvuinen ja voidaan oksia lyhentämällä viljellä pilaripuuna. Hedelmä keskikokoinen, litteänpyöreä, kauniin lakanpunainen, punapisteinen. Malto kiinteä ja mehukas. Maku sopivan happoinen, viinimäisen makea, lievästi suomuuraimen aromia. Vaikuttaa hyvin terveeltä lajikkeelta. Suositellaan Keski- ja Pohjois-Suomen kotipuutarhoihin.

Alesia, II, talvi

Talvilajike Valkovenäjältä. Hedelmä erittäin hyvä säilymään, käyttöaika loka–huhtikuussa. Kohtalainen talvenkesto ja erittäin hyvä ruvenkestävyys. Satoisa ja aikaissatoinen. Hedelmä 120 g, kypsänä hyvänmakuinen, väri punainen. Puu hillittykasvuinen.

Amorosa, II, talvi

Amorosa, II, talvi

Ruotsalaisen Aroma-lajikkeen punainen muunnos. Hedelmä kookas, täysin punainen. Herkullinen ja aromikas ja hyvin säilyvä talviomena eteläisille alueille ja lämpimille kasvupaikoille. Kohtalaisen hyvä ruvenkestävyys.

Ananaskaneli, V (VI), syys

Ananaskaneli, V (VI), syys

(Ananas kaneliomena, Koritschnevoje ananasnoje). Kanelilajikkeiden venäläinen perusmuoto. Hedelmä väriltään oranssinruskehtava, voimakkaasti kanelimausteinen. Erittäin talvenkestävä ja terve lajike. Tulee myöhään satoikään, mutta sittemmin runsassatoinen. Kääpiöperusrungolla on aikaissatoisampi. Hyvä pölyttäjälajike ja yleislajike kotipuutarhoihin.

Anis polosatij, V, aik. talvi

Viirukas anis. Sama kuin Virossa viljeltävä Joonik aniis. Vanha venäläinen mantereiseen ilmastoon sopeutunut lajike Volgalta. Hedelmä keskikokoinen, voimakkaasti punaviiruinen, kaunis, mehukas ja täyteläisen makuinen, hapokas, jälkimaultaan lievästi anismausteinen. Erityisen hyvä mehu- ja viiniomena. Puu tukevakasvuinen.

Annamaija, V, myöh.kesä

Siemensyntyinen puu Elämäjärveltä. Lyhyeen kasvukauteen sopeutunut ja hyvin aikaisin talveentuva. Hedelmä keskikokoinen tai suuri, kullankeltaista pohjaväriä peittää runsas viirukas punaväri. Malto karkeaa, tiivistä ja kermankeltaista. Maku lievähappoinen, makea ja lievästi arominen. Ilmeisen terve lajike.

Antonovka, V, talvi

Antonovka, V, talvi

Tunnettu ja laajalle levinnyt ukrainalaisena pidetty lajike, joka kuitenkin on syntyisin Keski-Venäjältä jonkun viljelylajikkeen ja paikallisen metsäomenakannan risteytymästä. Lajikkeesta on runsaasti muunnoksia ja risteytysjälkeläisiä. Suurisatoinen talousomena. Hedelmä kookas kellanvihreä. Maku on hapahko ja omaperäisen aromaattinen. Kypsyy marraskuussa, säilyy pari kuukautta…

Aroma, II, talvi

Kanadalainen kauppaomenalajike, joka on meille tullut Ruotsista. Sopii vain lämpimille kasvupaikoille. Hedelmä kookas pyöreähkö. Keltaista pohjaväriä peittää toispuoleinen ruskehtava punaväri. Malto hienorakeinen, kellertävä. Maku kypsänä miellyttävän makea ja aromikas. Kypsyy vasta varastoinnin aikana marraskuusta alkaen.

Aromatnoje, IV, (V), talvi

Aromatnoje, IV, (V), talvi

Kanadalainen kauppaomenalajike, joka on meille tullut Ruotsista. Sopii vain lämpimille kasvupaikoille. Hedelmä kookas pyöreähkö. Keltaista pohjaväriä peittää toispuoleinen ruskehtava punaväri. Malto hienorakeinen, kellertävä. Maku kypsänä miellyttävän makea ja aromikas. Kypsyy vasta varastoinnin aikana marraskuusta alkaen.

Arx, I (II), talvi

Arx, I (II), talvi

Amerikkalainen kauppaomenalajike, joka on meille tullut Norjasta. Hedelmä painava ja kookas 150–200 g. Voimakkaan punainen peiteväri ympäröi koko hedelmän. Malto kellertävää ja rapeaa. Hedelmällä on hajuveden tyyppinen aromi. Ei ole esiintynyt rupea. Erinomainen kauppaomena, jos osoittautuu riittävän talvenkestäväksi.

Babushkino, III (IV-V) myöh.talvi

Vanha venäläinen maatiaislajike 1800-luvun alkupuoliskolta. Hedelmä 90 – 120 g, vihreänkeltainen. Maku kypsänä erinomainen, viinihappoisen makea. Hedelmät kypsyvät vasta varastoinnin aikana. Säilyy huhtikuulle saakka. Tulee myöhään satoikään. Puu pitkäikäinen. Koeviljelyssä taimistollamme.

Baltika, III (IV-V), syys

Baltika, III (IV-V), syys

Venäläinen syyslajike Pavlovskista. Syntynyt Borovinkan vapaapölytteisestä siemenestä. Hedelmä kookas, 120 – 150 g, Pohjaväri keltainen, peiteväri toispuoleista kirkasta punaa. Maku hyvä, makeanhappoinen ja aromikas. Satoisa ja aikaisin satoikään tuleva. Viljellään runsaasti kotiseudullaan Pietarin lähistöllä. Sopii tuore- ja talouskäyttöön, säilyy reilut…

Beforest, II (III), myöh.talvi

Kanadasta peräisin oleva talvilajike. Hedelmä 110–130 g, kellanvihreää pohjaväriä peittaa viirukas puna. Malto tiivistä ja mehukasta. Maku kypsänä sopivan happoinen ja makea, miellyttävä. Puu on aikais- ja runsassatoinen ja hyvin muumiotautia kestävä. Koeviljelyssä taimistollamme

Bessemjanka Brantsevoj, III, syys

Venäläinen n. kuukauden säilyvä syysomena Timirjazovin akatemiasta Moskovasta. Hedelmät kellanvihreitä, toispuoleisesti punaisia. Maku herkullinen. Lajikkeen talvenkestävyys on hyvä ja ruvenkestävyyskin kohtalaisen hyvä. Aikaissatoinen ja satoisa lajike. Koeviljelyssä taimistollamme

Bessemjanka Mitshurinskaja, IV, syys

Prof. Mitshurinin kehittämä lajike 1930-luvulta. Hedelmä 110–130g, lähes pohjavärillinen, mutta punaviiruinen. Malto kellertävää ja hienorakeista, mehukasta. Maku happoisenmakea, miellyttävä syöntiomena. Säilyy 2–3 kk. Puu on voimakaskasvuinen ja tulee satoikään n 4–5 vuotiaana, kääpiöperusrungolla aikaisemmin. Pidetään hyvin talven ja ruvenkestävänä. Koeviljelyssä…

Bessemjanka, II (III), myöh. kesä

Bessemjanka, II (III), myöh. kesä

Vanha venäläinen päärynälajike, jota on viljelty Suomessakin jo lähes 100 vuotta. Hedelmät pienehköjä 60–80 g, pyöreähkön päärynämäisiä, vihreänkeltaisia, pinnassa runsaasti ruskeita korkkipisteitä. Maku mieto ja miellyttävä. Kypsyy elo-syyskuun vaihteessa ja säilyy n 2 viikkoa. On itsesiitoskyvytön, vaikka on hyvä pölyttäjä…

Bolotovskoje, III, talvi R

Monivaiheinen risteytysjaloste Venäjän Oriolista. Lajike on rupiresistenssi sisältäen Vf-geenin, ja siis täydellisesti ruvenkestävä. Uutuuslajike, joka on otettu Venäjän lajikerekisteriin v. 2002. Hedelmät ovat suuria 150–200 g, keltaisia, punaviiruisia. Malto on kovaa, vihertävää ja mehukasta. Maku on kypsänä makeanhappoista, raikasta. Hedelmät…

Borgovskoje, V (VI), kesä

Borgovskoje, V (VI), kesä

(Peltosalmen imelä) Venäläistä alkuperää. Ehdottomasti talvenkestävimpiä kesälajikkeitamme. Hedelmä keskikokoinen, usein pitkulainen, kypsänä keltainen ja hyvin lievästi punaviiruinen. Maku puhtaan makea, lähes hapoton, lasten suosiossa. Hyvin terve ja satoisa lajike.

Borovinka, V, syys

Harlamovski-lajikkeen alkuperäinen kanta 1700-luvun lopulta. Lajiketta on viljelty lähes kaikissa maissa. Lajike on terve ja kestävä. Hedelmät kookkaita, lähes punaisia tai punaviiruisia, hapokkaita. Hyvin aikais- ja runsassatoinen. Hyvä taloushedelmä.

Botanitsherskaja, III, aik.syys

Syyspäärynä Venäjän Oriolista. Kypsyy syyskuun alussa ja säilyy n 3 viikkoa. Hedelmä kookas, 120-130 g, Väritys pääosin kellanvihreä, mutta hienoista punerrusta esiintyy. Malto on kellertävää, keskikovaa ja mehukasta. Maku makea ja lievästi päärynäarominen. Hyvin päärynärupea kestävä. Puu kookas. Koeviljelyssä taimistollamme,…

Bratsud, V, talvi LK

Luontaisesti kääpiöivä lajike Tseljabinskistä. Hedelmä keskikokoinen 90–110 g. Väri vihreän keltainen punaisin merkein. Erinomaisen makuinen ja satoisa. Hyviä talven- ja ruvenkestävyys. Suositellaan Venäjällä Uralin alueelle. Sato alkaa aikaisin. Kääpiöivä kasvutapa, puu jää 2.5 m korkuiseksi.

Detskaja, III (IV), aik kesä

Venäläinen lajike Moskovasta (hybridi n:o 8 x Djushes Letnij). Hyvin aikainen kesäpäärynä, kypsyy elokuussa. Hedelmiä voi säilyttää n 3 viikkoa. Aikaissatoinen ja satoisa. Hyvä ruven- ja talvenkestävyys. Kookas puu. Hedelmä keltainen ja kooltaan 70-80 g. Malto kermanväristä, pehmeää ja mehukasta,…

Diamond, III, syys

Diamond, III, syys

Suomalainen risteymä Tammelasta (Moskovan päärynäomena x Linda). Hedelmä kookas, pitkänomainen, karmiininpunaviiruinen. Maku täyteläinen, raikkaan happoinen, makea ja runsasarominen. Malto punahäiveistä, karkeaa ja mehukasta. Vaikuttaa terveeltä lajikkeelta. Puu hyvärakenteinen loivine oksakulmineen. Saanut talvivaurioita koeviljelmillä Pohjois-Savossa.

Dolgo, V

Dolgo, V

Alunperin venäläinen lajike. Hillittykasvuinen ja keskikokoisensi jäävä puu. Kukinta runsas, valkoinen. Hedelmät n. 3 cm, soikeita voimakkaan kirkkaanpunaisia. Malto kellertävää, happoista ja hyvin soseutuvaa. Mehuihin ja hilloihin Dolgo antaa punaisen värin. Sopiva Rose-tyyppisten viinien valmistukseen höyrymehusta. melko kestävä rupea vastaan.…

Dzin, IV, (pilaripuu) syys

Moskovan puutarhantutkimusinstituutin lajike. Puu on paksurunkoinen ja kasvutavaltaan pilarimainen. Hedelmä on keskikokoinen (80–100 g) keltainen, osittain punakylkinen. Rapean viinihappoinen, maku muistuttaa Loboa. Hedelmät säilyvät jouluun saakka.

Elena, III, kesä

Risteytysjaloste (Ranneje Sladkoje x Diskovery) Valko-Venäjältä. Hedelmät n. 120 g, litteänpyöreitä. Pohjaväri on vaalean vihreä, mutta kirkas ruusunpunainen peiteväri peittää hedelmän lähes kokonaan. Malto keskikovaa, hienorakeista, vihertävää ja mehukasta. Maku aromaattinen makeanhappoinen, herkkuomena. Aikais- ja suurisatoinen. Koeviljelyssä taimistollamme.

Eliakselsan nauris, IV (V), syys

Eliakselsan nauris, IV (V), syys

Paikallislajike Pohjois-Savosta. Puu hyväkasvuinen, runkojohtoinen ja hyvin terve. Hedelmä kookas, litteänpyöreä, kypsänä keltainen, mehukas ja murea. Maku raikkaan happoinen, Hyvä perus- ja monikäyttöomena. Suositeltava lajike Pohjois-Savoon. Ruvenkestävänä sopii luomuviljelyyn.

Elokuun päärynä, II (III), syys

Elokuun päärynä, II (III), syys

(Koetarhan elokuu). Ilmeisesti ruotsalaista alkuperää (Tukholma 1850). Puu pystyoksainen ja myöhemmin kartiomainen. Hedelmä leveän päärynämäinen, keltaisenvihreä. Malto karkeahko, kypsänä pehmeää ja mehukasta, makeaa ja vain lievästi happoista, miellyttävää. Kypsyvät syyskuussa eivätkä säily kauaa. Lajike on ilmeisen talvenkestävä, koska se on…

Eppulainen, IV, aik.talvi

Eppulainen, IV, aik.talvi

Suomalainen maatiaislajike. Syntynyt Kerppolan kartanossa Kangasalla v.1925 Grenman lajikkeen siemenestä. Hedelmä keskikokoinen tai kookas, kauniin punainen. Malto puolikovaa, rapeaa, mehukasta ja kevytsyöntistä. Maku ryytimäisen arominen, sopivan makea ja lievähappoinen. Lajike on vastustuskykyinen rupea vastaan ja muutoinkin terve. Parhaita talviomeniamme loka-joulukuun…

Erstaa, V

Erstaa, V

Kotimainen, Erstaan kartanosta Nastolasta. Puu hillittykasvuinen, latvus tiheähkö, vanhempana osittain riippuva. Kukinta runsas, valkoinen. Hedelmät n. 3-4 cm, pyöreitä, loistavan keltaisia, toiselta sivultaan kirkkaan oranssisia. Maku imelähkö, lievähappoinen. Kypsänä erinomainen mehuomena. Ennen täyttä kypsyyttään korkean pektiinipitoisuutensa vuoksi sopiva hilloihin ja…

Esteri, V (VI), kesä

Kannan emopuu löydetty Kyyjärveltä. Hedelmä pieni, litteänpyöreä, oranssinruskehtava, pinnalla korkkiutumaa. Maku erittäin miellyttävä voimakkaan päärynäarominen, makea. Puu isokokoinen ja hyvin terve ja talvenkestävä pohjoisillakin alueilla. Todennäköisesti sama lajike kuin Långsjön päärynäomena ja Korobovka.

Evrazia 21, III (IV)

Evrazia 21, III (IV)

(Euraasia) Kookas venäläinen luumu, joka on syntynyt lajikkeen LaCrescent vapaapölytteisestä siemenestä ja otettiin otettiin valtakunnalliseen lajikekokeiluun Venäjällä1971 ja nimettiin lajikkeeksi 1986. Talvenkestävyys on hyvä. Viljelyalue meillä Keski-Suomeen saakka. Hedelmät 25-35 g. Pohjaväri on keltainen, mutta usein tummanpunaisen peitevärin peittämä, pinta…

Fanal, III

Fanal, III

Runsassatoisin kirsikkamme. Kirsikat isoja tummanpunaisia ja hyvin mehukkaita, runsashappoisia ja aromikkaita. Morellityyppinen. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. Suositellaan Varjomorellin tilalle. Nyt omajuurisina taimina.

Favorit, II, talvi

Venäläinen lajike (Wealthy x Bessemjanka Mitshurinskaja). Hedelmä keskikokoinen, maultaan lievähappoinen ja makea, pitkä säilyvyys. Väritys punaläiskäinen tai –viiruinen. Hyvä ruvenkestävyys ja kohtalainen talvenkestävyys. Puu hillittykasvuinen. Koeviljelyssä taimistollamme.

Flemish beauty, II, aik. talvi

Flemish beauty, II, aik. talvi

(Flaamilainen kaunotar) (Lesnaja krasavitsa) Lajike on löydetty luonnosta Belgiassa 1800 luvun alusta. Se levisi nopeasti useimpiin Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin, jossa siitä kehittyi nopeasti tunnetuin kauppalajike. Hedelmät ovat suuria, jopa 200 g:n painoisia, väri harmaanvihreä ja pinta usein korkkiutunut. Malto…

Gallen, IV, kesä

Gallen, IV, kesä

(Jaatsin omena) Peräisin Jaatsin tilalta Tyrväältä Matilda Gallenin siemenkylvöstä. Hedelmät keskikokoisia tai suuria, keltaisia ja kekomaisia, tulevat kypsyessään kuulakkaiksi. Maku on erittäin hyvä, sopivan sokerinen ja happoinen sekä miellyttävän arominen. Hieno kestihedelmä, jossa korkea C-vitamiinipitoisuus. Aikais- ja runsassatoinen. Peruslajike kotipuutarhoihin…

Gera, III (IV), aik. talvi

Venäläinen lajike Mitshurinskista (Reale Turinskaja x Dotsh Zari). Otettu Venäjällä koeviljelyyn 2003. Talvipäärynä, jonka käyttöaika on vasta marras-joulukuussa. Hedelmä maukas, pääosin vihreä, valopuolella ruskeanpunaista peiteväriä, koko suuri 120 – 150 g. Lajike on ruvenkestävä ja sen talvenkestävyys on hyvä. Puu…

Grenman, V, syys

Grenman, V, syys

Kotoisin Mikkelin mlk:sta 1800-luvun loppupuolelta, Hedelmä pieni litteänpyöreä kellanruskea, viiruinen. Malto hienorakeista, mehevää, miellyttävän viinihappoista, kohtalaisen makeaa, ryytimäisen mausteista. Hieno pöytähedelmä pienestä koostaan huolimatta. Puu on hyvin pakkasenkestävä, lujarakenteinen ja terve.

Grusovska Moskovskaja, V, kesä

( Moskovan päärynäomrna) Vanha venäläinen kesälajike ilmeisesti jo 1700-luvun lopulta. Venäjän lajikerekisteriin se merkittiin v 1947. Hedelmä keskikokoinen, 80–100 g, litteänpyöreä, punaviiruinen. Maku hyvä, arominen. Malto harvarakenteista, pehmeää. Satoisuus runsas, mutta jaksottaisuutta esiintyy, osittain itsepölytyskykyinen. Hyvä lajike Pohjois-Suomen kotipuutarhoihin.

Grusovska rannaja, V, aik. syys

Grusovska rannaja, V, aik. syys

(Grusovka Moskovskaja x Papirova) Venäläinen ruvelle vastustuskykyinen lajike. Koko keskikokoinen tai pienehkö 70 – 80 g. Muoto litteänpyöreä. Väri vaaleankeltainen hennon oranssiviiruinen. Ulkonäköä voisi luonnehtia sanoilla ”vaalea kaunotar”. Maku täyteläinen, sopivan happoinen, lievästi aromikas. Miellyttävä syöntihedelmä.

Gårdebo, III, (IV)

Gårdebo, III, (IV)

Ruotsalainen, Smålannista kotoisin oleva melko kestävä imeläkirsikka. Vaatii pölyttäjäksi toisen imeläkirsikan. Aikais- ja runsassatoinen. Kirsikka kookas ja tummanpunainen, makea. Hyvin suosittu lajike naapurimaassamme Ruotsissa.

HAPANKIRSIKAT Prunus cerasus

Hapankirsikat ovat perinteisiä kirsikoita suomalaisten mielestä. Hapankirsikkaa on viljelty Suomessa jo n. 500 vuotta. Alkuperäisistä lajikkeista ei ole tietoa, mutta vanhoissa kartanoissa ja myöhemmin talonpoikaistiloilla kirsikka kuului tavallisiin pihapiirin kasveihin. Kirsikoita lisättiin vanhastaan joko siemenistä tai hakemalla naapurista juurivesataimia. Tämänkaltaisen…

Harlamovski, V, syys

Harlamovski, V, syys

Vanhan venäläisen Borovinka lajikkeen muoto, jota viljellään useissa maissa eri nimillä. Hedelmät keskikokoisia tai suuria, lieriömäisiä. useimmiten punaviiruisia. Malto karkeaa ja kiinteän mehukasta. Maku happoinen. Lajike on hyvin aikais- ja runsassatoinen ja terve. Puu pienikokoinen. Luomuviljelyyn talouslajikkeeksi.

Hava, IV, syys

Hava, IV, syys

(Hammars varv) Venäläinen lajike, joka on kulkeutunut Suomeen jaloversoina sotakorvauslaivojen rakennustyömaan kautta. Hedelmä suuri 150-180 g, kekomainen, Pohjaväri keltainen, mutta lähes koko hedelmä on voimakkaan punan peittämä. Malto mehukasta ja rapeaa, kevytsyöntistä. Maku raikas, miellyttävä lievästi arominen. Ilmeisen ruvenkestävä, sopii…

Heta, III, syys

Heta, III, syys

Suomalainen uutuuslajike, joka pohjautuu MTT:n risteytysaineistoon Lobo x Huvitus 1960-luvun alussa. Laskettu kauppaan 1996. Hedelmä on kookas ja väriltään lähes täysin punainen. Malto on valkoista tai vähän punertavaa, hyvin mehukasta ja kiinteää. Maku miedon happoista, hyvin miellyttävää, sopii pöytähedelmäksi. Kypsyy…

Hibernal, V, talvi

Hibernal, V, talvi

Venäläinen lajike, joka on saanut vankan jalansijan Kanadan kylmillä ja karuilla seuduilla. Lajike on kromosomistoltaan neliannoksinen (tetraploiidi). Hedelmät isoja vihreänpunaisia, voimakaan tanniinihappoisia, talousomena. Puu erittäin vankka ja lujarakenteinen, terve ja satoisa. Erinomainen talvenkestävyys.

Hollola T, V

Erittäin kaunis ja kestävä valkokukkainen ja historiallisesti merkittävä koristeomenapuu. Malus baccata-tyyppinen koristeomena Hollolan kirkon edustalta. Emopuu on nyt jo valitettavasti hävitetty. Historialliset arvot säilyvät kuitenkin tässä lajikkeessa.

Huvitus, IV, aikainen kesä

Huvitus, IV, aikainen kesä

Vanhimpia suomalaisia lajikkeita. Lähtöisin prof. Sahlbergin kuuluisasta Huvituksen hedelmätarhasta 1800-luvun lopulla. Hedelmä on pienehkö, lievästi pitkänpyöreä. Hedelmän helakankeltainen pohjaväri on runsaan tumman punan peittämä. Maku on hyvä, imelänhappoinen. Hedelmä kypsyy aikaisin ja tulee herkullisen kuulakkaaksi

Hyvingiensis, V

Hyvingiensis, V

(Rautatienpuu) Siperianomenan riippaoksainen muoto, joka muodostaa sateenvarjomaisen latvuksen. Runsaskukkaisin omenapuumme, kukat valkoiset. Hedelmät 4 cm kokoiset kellanpunaiset. Hyvä hillo- ja mehuhedelmä. Erittäin talvenkestävä. Kasvatetaan tavallisimmin korkeaan ja pystyyn runkoon vartettuna, jotta oksat saavat riippua vapaasti. Tyvelle vartetuista taimista saa riippuvia…

Ijulskoje Tshernenko, IV, kesä

Venäjän lajikerekisteriin v 1965 merkitty kesälajike (Anis Alyi x Papirova). Hedelmät 100–120 g lähes kokonaan punaisia. Malto vihertävänvalkoista, hienorakeista ja mahukasta. Maku voimakkaan aromaattinen, makea ja miedon viinihappoinen. Omena huomattavan kaunis.

IMELÄKIRSIKAT Prunus avium

Tavallisen suomalaisen makeakirsikkatuttavuus rajoittuu yleensä heinäkuussa torilta ostettuihin ulkomaisiin mustiin, keltaisiin tai punaisiin kirsikoihin, jotka ovat kookkaita verrattuna hapankirsikoihimme ja jotka maistuvat makeilta ja tuntuvat hienoilta ulkomaan hedelmiltä. Tätä taustaa vasten meikäläiset kotipuun happamat ja myöhemmin kypsyvät kirsikat tuntuvat kovin…

Imrus, III, talvi R

Risteytysjaloste (Antonovka Obyknovennaja x OR 18T13) Venäjän Oriolista. Talvilajike, jonka hedelmät säilyvät maaliskuulle. Hedelmät 120–180 g, pohjaväri vihertävänkeltainen ja peiteväri kauniin vadelmanpunainen. Malto kermanvalkeaa, tiivistä ja mehukasta, maku kypsänä herkullinen, makeanhappoinen. Lajikkeen talvenkestävyys on hyvä. Se on rupiresistenssi eikä sairastu…

Iputj III (IV)

Uusi venäläinen imeläkirsikkahybridi, jonka kantavanhempina ovat mm Leningradskaja tsornaja (Leningradin musta) ja Popeda. Nimettiin lajikkeeksi 1993. Lajike on terve ja tavattoman talvenkestävä. Kypsyy aikaisin, jopa heinäkuun alussa. Kirsikat ovat suuria, 6–9 g, väriltään tummanpunaisia, miltei mustia. Malto on tummanpunaista, tiivistä,…

Izbrannitsa, III, syys

Omenaristeymä (Antonovka Obyknovennaja x Bellefeur Kitaika) Moskovan yliopistolta. Lajike merkittiin Venäjän lajikerekisteriin 1999. Hedelmä 130–180 g. Omenan pohjaväri on vaalean vihreänkeltainen. Punainen peiteväri peittää hedelmän lähes kokonaan. Malto on vaaleaa, mehevää ja hienorakeista. Maku herkullinen lieväarominen ja runsaasti sokeria sisältävä.…

Jakolevskaja, III (IV), talvi

Venäläinen talvipäärynä Mitshurinskista (Talgarskaka Krasavitsa x Dotsh Zari). Lajike otettiin kokeiluun Venäjällä 2003. Talven- ja ruvenkestävyys hyvä. Hyvin satoisa ja kohtalaisen aikaissatoinen. Hedelmä keltapunainen, 120-140 g, maukas. Malto vaaleaa, mehukasta, hieman kivisoluista, lievähappoista. Käyttöaika tammi-maaliskuussa. Puu keskisuuri. Kokeilussa taimistollame.

Jalomaarain, VI

Jalomaarain, VI

Jalomaarain on mesimarjan ja alaskanmesimarjan risteytys. Marjat ovat mesimarjaa suurempia, kirkkaan punaisia ja mesimarjan aromisia. Jalomaarain kasvusto muodostaa n 20-25 cm korkuisen maton. Kasvi sopiikin maanpeittokasviksi esim. omenapuiden alustoille. Kaunis syysruska. Lajikkeemme ovat suomalaiset Aura/Astra ja alkujaan ruotsalaiset Anna, Beata,…

Jaspi, III, syys

Jaspi, III, syys

Suomalainen risteytysjaloste (Lobo x Huvitus) vuodelta 1981. Hedelmä kookas, lievästi litteänpyöreä tummanpunainen, kiiltäväpintainen. Maku miedosti happoinen, makea ja aromaattinen. Runsassatoinen. Saa sateisina kesinä omenarupea, ellei ruiskuteta.

Jubilej Moskvy, III, talvi R

Omenahybridi Oriolista. Merkitty Venäjän lajikerekisteriin ruvenkestävänä lajikkeena v 1995. Hedelmät tasakokoisin, n 130 g, Pohjaväri kypsänä kullankeltainen, Vadelmanpunaista peiteväriä runsaasti läiskinä ja viiruina. Malto tiivistä, suurirakeista ja mehukasta. Maku kypsänä miellyttävän imelänhappoinen. Hedelmät säilyvät Helmikuulle. Lajike on rupiresistenssi sisältäen Vf-geenin.…

Jubiljar, III, syys R

Rupiresistenssi uutuuslajike Oriolin tutkimusasemalta. Hedelmät kookkaita, 130 g, Hedelmän pohjaväri on vihreänkeltainen, peiteväriä n puolet omenan pinnasta, vadelmanpunaista viiruina tai pilkkuina. Malto kermanvaaleaa, mehukasta ja hienorakeista. Maku hyvä, makeanhappoinen. Hedelmät säilyvät n. kuukauden. Lajike on kolmiannoksinen ja tarvitsee pölyttäjän. Lajike…

Junost, V, kesä

Junost, V, kesä

(Oktjabrenok) Venäläinen risteytysjaloste (Keltakaneli x Valkea kuulas) Moskovan hedelmäkoeasemalta v. 1938. Huomionarvoinen lajike Keski- ja Pohjois-Suomeen. Hedelmä keskikokoinen 100–120 g, keltainen, pinnaltaan vahainen. Malto pehmeää, mehevää, heikosti mausteista, makeaa, lievähappoista. Hyvä ruvenkestävyys. Sopii luomuviljelyyn.

Junyj Naturalist, IV, myöh. syys

Junyj Naturalist, IV, myöh. syys

Isajevin jaloste Mitshurinskista (Viirukas kaneli x Wealthy), joka nimettiin Venäjän lajikerekisteriin v. 1993. Puu hillittykasvuinen ja aikaissatoinen. Hedelmä 100 –130 g, muoto pyöreä, mutta varsinkin silmäpuolelta litistynyt. Pohjaväri keltainen, valopuolen väritys voimakkaan karmiininpunainen. Hedelmän malto vaaleaa, mehukasta, kiinteää ja hienorakeista.…

Juuso, III, talvi

Juuso, III, talvi

Suomalainen uutuuslajike. MTT:n risteytysjaloste Antonovka x Lobo vuodelta 1966. Laskettu kauppaan ja lisäykseen 1998. Hedelmä on keskikokoinen, hieman harjuinen, pohjaväriltään keltainen, mutta tumman punainen peiteväri peittää lähes koko hedelmän. Malto on valkoista, karkeahkoa ja mehukasta. Maku sopivan happoinen, aromaattinen, muistuttaen…

Jättimelba, III, syys

Jättimelba, III, syys

Suomalainen uutuusjaloste (Melba x Huvitus). Hedelmä kookas, lähes kokonaan hehkuvan punainen. Malto valkeaa ja mehukasta. Maku raikas ja hienoarominen. Satoisuus hyvä ja tasainen. Suositellaan Melban tilalle. Sadekesinä saattaa esiintyä rupea.

Kafedralnaja, III (IV), kesä

Moskovan Timirjazovin akatemiassa kehitetty hieno kesäpäärynä ([Olga x Flemish Beauty] x [Djushes Bedro x Flemish Beauty]). Lajike otettiin Venäjällä koeviljelyyn 1990. Talvenkestävyys on erinomainen ja ruvenkestävyys hyvä. Kypsyy elo-syyskuun vaihteessa ja säilyy parisen viikkoa. Satoisa ja aikaissatoinen. Hedelmien koko on…

Kandil Orlovskij, IV, talvi R

Monitahoinen rupiresistenssi risteytysjaloste Venäjän Orlovskista. Lajike otettiin Venäjän lajikerekisteriin v. 2002. Hedelmät pitkän kartiomaisia, kooltaan 120–140 g. Mallossa on vihertävä sävy, se on hienorakeista ja mehukasta. Maku on todella herkullista, sopivan happoista ja makeaa ja lievästi aromaattista. Puu tulee aikaisin…

Kangasalan talvi, III, talvi

Kangasalan talvi, III, talvi

Suomalainen maatiaislajike Tampereen seudulta. Omena kookas, pohjaväriltään vaalean vihreä, punapilkkuinen ja viiruinen, osa hedelmistä täysin punaisia. Muistuttaa Kirkniemi lajiketta. On hyvä syöntiomenana marraskuusta alkaen, säilyy tammikuulle saakka. Maku on hyvä, sopivan happoinen ja makeahko, lievästi miellyttävän arominen. Koetarhoissamme menestynyt hyvin…

Karhunvattu, III (IV)

Karhunvattu, III (IV)

Viljelemme vanhaa suomalaista kantaa, joka on nimetty lajikkeeksi Sonja. Sen marjat kypsyvät jo elokuun lopussa. Sonja on piikkinen, n. 2 metriä korkea köynnös, joka vaatii tukinarut. Kasvi kukkii juhannuksen aikoihin erittäin runsaasti ja tuottaa kookkaita mustia hyvin aromikkaita marjoja. Marjoneet…

Karmla, II, (tl), myöh. syys

Eestiläinen lajike vuodelta 1961. Hedelmä kookas n. 100-120 g, vihreänkeltainen, jossa ruskeanpunainen peiteväri. Maku hapokkaan makea, malto kypsänä hienorakeista voipäärynän tyyppistä. Kypsyy syyskuun lopulla. Suositellaan vain hyvin suojaisille kasvupaikoille. Vaatinee pölyttäjän.

Kavlås, IV (V), syys

Kavlås, IV (V), syys

(Portäpple) Ruotsalainen 1800-luvun alkupuoliskolta. Omena suuri tai hyvin suuri, pyöreän kekomainen. Väri vaalea, kellertävä, jossa niukalti punaisia juovia. Malto karkeahkoa ja mehuisaa sekä lievästi happoista, makeaa ja aromikasta. Harvinaisen pakkasenkestävä ja terve lajike. Aikoinaan pidetty Kuopion seudun kestävimpänä lajikkeena.

Keltakaneli, V (VI), syys

Keltakaneli, V (VI), syys

Alkuperältään venäläinen vanha lajike 1850-luvulta ( Koritshnoje Polosatoje). Kanelilajikkeiden keltainen värimuunnos. Hedelmä keltainen, punaviiruinen, voimakkaan kanelimausteinen. Kestävä ja terve, myöhäis- ja runsassatoinen, hyvä pölyttäjä. Mainio luomulajike.

Kenttämies, V, syys

Kenttämies, V, syys

Rantakylän kartanon historiallinen lajike. Omena on painava. Malto tiivistä ja mehukasta, kellertävää. Maku makea, lievästi happoinen aromikas, aromissa tuntuu melonimausteisuus. Kuori paksu ja vahva. Ilmeisen vastustuskykyinen ruvelle ja muumiotaudille. Sato ei ala kovin aikaisin. Siksi suositellaankin lajikkeen viljelyä kääpiöpuuna.

Kerppolan kesä, IV, myöh.kesä

Kerppolan kesä, IV, myöh.kesä

Suomalainen vanha maatiaislajike. Kotoisin Kerppolan kartanosta Kangasalta, jonne se on tullut siemenenä Pälkäneen kuuluisasta Mynttäälän hedelmätarhasta tiettävästi 1900 luvun alkupuoliskolla. Pohjaväri keltainen, peiteväri toispuoleista kirkasta viiruisesti sijoittunutta punaa, jossa oranssin vivahdus. Malto valkeaa ja hienorakeista ja melkoisen kovaa, mehukasta. Maku…

Kersti, V, kesä

Kersti, V, kesä

Mikkelin mlk:ssa Rantakylän kartanosa Sokeri-Mironin siemenestä syntynyt kestävä ja makea kesälajike. Hedelmä keskikokoinen, vaalean keltainen, punaviiruinen. Lähes hapoton, lievästi makea. Emolajikettaan parempi. Tarvitsee pölyttäjän.

Kollektivnaja, III, (IV)

Kollektivnaja, III, (IV)

Venäläinen luumu. Paino 30-40 g. Pyöreä tai vähän pitkulainen, Säännöllinen. Selvä ja matala vatsauurre. Väri vaalean kullankeltainen. Malto kullankeltaista. Kokonaisuus kaunis. Kypsyy syyskuun alussa. Maku miedon makea ja vähän luumuarominen. Kokeilussa kääpiöperusrungolle.

Konfektnoje, IV, myöh. kesä

Konfektnoje, IV, myöh. kesä

Venäläinen risteytys (Papirova x Korobovka) Mitshurinskista. Vaikka lajike on jo vanha, on se tullut Suomen Baltiasta vasta 1990. Hedelmä keskikokoinen, vihreänkeltainen, tiilenpunaisin juovin. Malto kellertävää, mehukasta ja ”suussa sulavaa”. Maku todella herkullinen, mietohappoinen, hyvin makea ja aromikas. Menestynyt hyvin mm.…

Konsta, III (IV), talvi

Konsta, III (IV), talvi

Suomalainen uutuuslajike. MTT:n risteytysjaloste Lobo x Antonovka vuodelta 1966. Lajike laskettiin kauppaan vuonna 1998. Hedelmä kohtalaisen kookas, lähes kauttaaltaan punainen. Malto valkoista, kiinteää. Maku miellyttävän happoinen, täysin kypsänä lievästi arominen, kokonaisuutena miellyttävä. Kypsyy lokakuun puolivälissä ja säilyy pari kuukautta. Havaintotarhassa…

Koritsnoje Novoje, IV, aik. talvi

Koritsnoje Novoje, IV, aik. talvi

(Uusi kaneli) Isajevin jaloste (Koritshnoje Polosatoje x Wealthy). Puu korkeakasvuinen ja hyvin satoisa. Hedelmä kookas,120 – 150 g. Muoto pyöreä, päistään litistynyt. Pohjaväri vaaleankeltainen, jota peittää lähes kokonaan karmiini puna. Malto vihertävänvalkoista, lievähappoista, makeahkoa ja anis-kanelimausteista. Maku jalostuu vasta säilytyksen…

Korobovka, V (VI), kesä

Korobovka, V (VI), kesä

Vanha kesälajike Venäjältä jo 1800-luvun loppupuolelta. Eräiden tietojen mukaan kotoisin alkujaan Turkista. Hedelmät pieniä, n 60 g, keltaisia, mutta voimakkaasti oranssiviiruisia, helposti korkkiutuvia. Malto kellertävää, mehevää ja hunajamausteista, vain hyvin lievästi happoista. Kypsyy aikaisin ja voidaan käyttää tuorehedelmänä jo heinäkuun…

Kovalenkovskoje, III, myöh. kesä

Syntyisin Venäjältä Minkin alueelta. Lajike on peräisin Lawfam-lajikkeen siemenestä. Hedelmät 100–150 g, pyöreitä, lievästi särmikkäitä. Omenat ovat lähes kokonaan tummanpunaisia, hyvin kauniita. Malto valkeaa, keskikovaa, hienorakeista ja mehukasta. Maku erittäin hyvä, makea ja aromaattinen. Puun sato alkaa aikaisin ja on…

Kovrovoje, IV, syys, LK

Luontaisesti kääpiöivä lajike Tseljabinskistä. Puu jää kooltaan n 2 metriseksi. Hedelmä isokokoinen (170–200 g), vihreänkeltainen, peiteväri punainen. Malto vaalean vihertävää, keskikovaa, mehukasta ja karkearakeista. Maku makeanhappoinen, mausteinen, erinomaisen maukas. Hedelmät säilyvät n 2 kk. Puu on tuettava viljelyssä. Hyvin runsas-…

Krasa Sada, III, syys

Lajike on syntynyt Antonovka Shafrannaja-lajikkeen siemenestä Mitshurinskissa. Hedelmät ovat keskikokoisia, 90-110 g, lähes keltaisia lukuun ottamatta harvoja punaviiruja. Maku mehukkaan makeanhappoista, miellyttävää syödä. Sato alkaa melko aikaisin, mutta saattaa olla jaksottainen. Ruvenkestävyys kohtalainen. Koeviljelyssä taimistollamme.

Krasavitsa sada, IV, myöh.kesä

(Puutarhan kaunotar) Isajevin jaloste (Suislepp x Borovinka) Mitshurinskista. Hedelmä kookas n. 120-150 g. Pohjaväri fosforinvalkea, peiteväri hennon ruusunpunaviiruinen. Maku lievän viinihappoinen, miedon makea, miellyttävä syödä, kevyt. Malto hienorakeinen, samettimainen. Säilyy vain 3 viikkoa. Koeviljelyssä taimistollamme.

Krasivoje, IV, talvi

Risteytysjaloste (Pamjat Mitshurina x Melba) Mitshurinskista. Käyttöaika marras–tammikuussa. Hedelmät n 100 g, lievästi kartiomaisia. Hedelmän pohjaväri on kellanvihreä, jota peittää runsas tummanpunainen peiteväri. Pinta sileä ja vahainen. Malto kermanvaaleaa, hienorakeista, tiivistä ja mehukasta. Maku on raikkaan happoinen, herkullinen. Hedelmät kestävät…

Krasnonje Rannaje, III (IV),kesä

(Punainen aikainen) Risteytysjaloste (Melba x Vesna) Mitshurinskista vuodelta 1970. Aikaisin kypsyvä venäläinen herkkulajike. Hedelmä 80 – 100 g, pohjaväri keltainen, jossa leveäviiruista punaa. Malto kermanväristä, mehukasta. Maku aromikas makeanhappoinen. Kohtalaisen hyvä ruvenkestävyys. Suositellaan terveempänä Huvituksen ja Pirjan tilalle kotipuutarhoihin.

Krasulja, IV, aik. kesä

Venäjän Tseljabinskistä kotoisin oleva lajike (Pozdnaja x Maljenkaja). Hyvin aikainen kesäpäärynä, joka kypsyy jo elokuussa. Hyvin aikaissatoinen ja hyvin talvenkestävä lajike. Ruvenkestävyys hyvä. Hedelmä keltapunainen ja erittäin hyvän makuinen, kooltaan 90-100 g. Malto on vaaleaa ja löyhää, hienorakeista ja erittäin…

Kujashaka, III

Venäläistä alkuperää oleva luumujaloste Tseljabinskistä. Lajike on kahden luumulajin, Ussurinluumun (Prunus ussuriensis) ja Kanadaluumun (Prunus nigra) risteytymä. Hedelmät ovat 20–25 g:n kokoisia ovaalinmuotoisia, punaisia ja voimakkaasti vahaisia. Malto on keltaista ja mehukasta ja erittäin hyvän makuista. Kypsyy syyskuun alkupuolella. On…

Kultainen Kitaika, V (VI), aik. kesä

Kultainen Kitaika, V (VI), aik. kesä

(Kitaika Zolotaja rannaja) Venäläinen prof. Mitshurin risteytys v. 1907 (Valkea Nalif x Kitaika) Kitaika on siperianomena (Malus prunifolia), jonka erinomainen talvenkestävyys on periytynyt tähän lajikkeeseen.. Hedelmä pieni n. 40 g, kullankeltainen, maukas viinihappoinen, ”kuin marmalaadikarkki”. Puu tuleentuu aikaisin ja talvehtii…

Kurtshatovskaja, IV

Venäläinen aika erikoinen uutuuskirsikka Tseljabinskistä. Syntynyt Prunus fruticosan (Euroopan kääpiökirsikka) vapaapölytteisestä siemenestä. Kasvutapa pensasmainen, matala n. 1,5 m. Kirsikat n 4 g pyöreitä ja tummanpunaisia. Malto oranssinpunaista, mehuisaa, happaman imelää. Otettu Venäjällä valtakunnalliseen lajikekokeiluun 1994. Ainakin osittain itsepölytteinen.

Kustavi, II, talvi

Kustavi, II, talvi

Suomalainen maatiaiskanta Kustavista. Hedelmät vihertäviä, kookkaita, melko kovamaltoisia. Maku miedon päärynämäinen. Kylmillä paikoilla hedelmät eivät ehdi valmistua. Korjattava viimeistään lokakuun alussa. Kypsyy varastossa

Lada, IV, aik. kesä

Risteytysjaloste Olga (Yleinen Suomalainen Päärynä x Pyrus ussuriensis) x Lesnaja Krasavitsa (Flemish Beauty). Timirjazovin akatemiasta Moskovasta vuodelta 1955. Lajike otettiin koeviljelyyn 1980 ja nimettiin lajikkeeksi 1993. Lajike on erinomaisen talvenkestävä ja hyvin rupea kestävä. Hedelmät ovat 100–110 g leveän päärynämäisiä…

Ladoga, V, myöh. talvi

Ladoga, V, myöh. talvi

Pietarin seudun lajike Pavlovskin tutkimusasemalta. Hedelmät vihreitä, toispuoleisesti lievän tiilenpunaisia, 100–115 g:n painoisia. Malto on valkoista ja tiivistä. Maku imelanhappoista, lievästi aromista ja maukasta. Sekä talous- ja tuorekäyttöön sopivia. Kypsyy vasta säilytyksen aikana marraskuussa ja säilyy maaliskuulle. Lajike on aikais-…

Lapins, II (III)

Kanadalainen imeläkirsikka vuodelta 1983. Hedelmät tummanpunaisia ja kookkaita, paino jopa 10 g. Kypsyy myöhään, elokuun loppupuolella. Lajike on osittain itsepölytteinen. Viljellään paljon Ruotsissa ja Norjassa, jossa se on saavuttanut tunnetun kauppalajikkeen imagon.

Lavia, IV, myöh. kesä

Lavia, IV, myöh. kesä

Suomalainen maatiaislajike, joka on lähtöisin Lavian kunnan kansakoulun pihasta 1880-luvulta. Hedelmä keskikokoinen, lievästi litteänpyöreä, väriltään useimmiten kokonaan tumman kirkkaanpunainen. Malto hienorakeista, tiivistä ja mehevää, maku makeanhappoista, miellyttävää. Puu hyvärakenteinen ja hyvin taudinkestävä. Sopii luomuviljelyyn.

Lel, IV (V), kesä

Venäjän Barnaulista lähtöisin oleva kesäpäärynä. Koeviljely aloitettiin 1993 ja lajike nimettiin Venäjän lajikerekisteriin 1998 mm Altain ja Krasnojarskin alueille Kypsyy elokuussa. Hyvä ruven ja talvenkestävyys. Hedelmä keltapunaviiruinen, pienehkö, 65–75 g, erittäin hyvä kesäinen syöntihedelmä. Malto valkoista, pehmeää, mehukasta, suussasulavaa. Maku…

Lepaan liereä, IV, talvi

Lepaan liereä, IV, talvi

Hinnonmäen koeasemalta n.1920 peräisin oleva lajike (Antonovka x Åkerö).Hedelmä kookas tai keskikokoinen, lieriömäinen. Hedelmä on yleensä pohjavärillinen, kypsänä hyvin vaalean keltainen. Maku mietohappoinen, lievästi Åkerö-mausteinen. Kypsä lokakuun puolivälissä ja säilyy jouluun. Aikais- ja runsassatoinen. Terve. Hyvä luomulajike. Puu on aikais-…

Lepaan Meloni, V, kesä

Lepaan Meloni, V, kesä

Emopuu löydetty Lepaan vanhasta hedelmätarhasta, jossa sen oletetaan syntyneen vuoden 1830-luvulla, Lajiketta pidetään erityisen talvenkestävänä. Hedelmä keskikokoa pienempi, vaalean keltainen, maku makea, hapoton, jonkin verran melonimausteinen. C-vitamiinipitoisuus huomattavan korkea. Hyvä pölyttäjä.

Linda, II (III), talvi

Kanadalainen lajike 1900-luvun alusta. Hedelmä kookas, litteähkön pyöreä, kaunis kirkkaan punainen. Maku sopivan makea ja happoinen sekä hienoarominen. Hedelmät kypsyvät vasta marras-joulukuussa ja säilyvät pitkään. Suositellaan vain lämpimille kasvupaikoille.

Lobo, II, talvi

Lobo, II, talvi

Kanadalainen McIntosh jälkeläinen. Suosituin kauppaomenalajikkeemme. Hedelmä lähes täysin punainen. Malto kovaa, hienorakeista ja mehukasta. Maku happoinen, lievän imelä ja mausteinen. Hedelmät kypsyvät marraskuussa. Ruvelle arka ja vaatii kemiallista ruventorjuntaa.

Lohjan kirkas, III, kesä

Lohjan kirkas, III, kesä

Suomalainen maatiaisristeymä (Valkea Kuulas x Gyllenkrokin Astrakaani) Syntynyt Lohjalla 1920 luvulla. Hedelmä kookas, vaalea lievästi punaviiruinen. Maku lievähappoinen, täyteläisen makea ja hyväarominen, hyvin mehukas. Todella hieno kesähedelmä. Suositellaan lämmintä kasvupaikkaa.

Luck, II (III), syys

Luck, II (III), syys

Saksalainen lajike. Hedelmä pyöreähkö. Pohjaväri keltainen, jota peittää usein tiilenpunainen peiteväri. Malto on kovaa, karkeaa ja mehukasta. Maku, miellyttävän makea, miedohko, vailla karvautta. Siitepöly hyvin itävää.

Luotsi, IV, syys

Luotsi, IV, syys

(Punainen syysjuovikas) Pomologi Aapo Leskisen löydös, jota hän suosittelee viljeltäväksi Syysjuovikkaan sijasta. Hedelmä kookas, kauttaaltaan punainen. Maku mausteinen, happoinen, kaunis. Pöytä- ja talouskäyttöön sopiva omena. Puu tanakka ja terve. Suurisatoinen. Sopii luomuviljelyyn.

Lutsu voipirn, II (III), syys

Lutsu voipirn, II (III), syys

Eestistä meille saatu lajike. Hedelmät kookkaanpuoleisia, keltaisia, malloltaan mehukkaita, hienorakeisia, maultaan miellyttäviä, hapokkaan makeita. Sato kypsyy syyskuussa. Lajike on aikaissatoinen. Menestyminen Suomessa on ollut vaihtelevaa, menestynyt vielä III vyöhykkeen edullisimmilla paikoilla, mutta saanut pakkasvaurioita aivan etelässäkin, minkä vuoksi on jäämässä…

Långsjön päärynäomena, V, kesä

(Sagulinin Päärynäomena) Ilmeisesti venäläinen lajike, joka myöhemmin (1887) nimettiin Långsjön kartanon mukaan. Hedelmät ovat pieniä, litteänpyöreitä, kellanruskeita ja niissä on runsaasti korkkiutumaa. Maku on heikosti viinihappoinen, hyvin makea, miltei hunajamainen, aromi hieno, päärynämäinen. Herkullisimpia omeniamme. Puu on talvenkestävä ja terve.…

Majak, IV, talvi

Majak, IV, talvi

(Majakka) Petrovin jaloste Moskovasta (Keltakaneli x Valkoinen Rosmariini). Hedelmä kookas, 125 g. Pohjaväri keltainen, peiteväri kirkkaan punaista juovaa. Maku kypsänä mausteinen, maukas. Erittäin hyvä säilyvyys, jopa kevääseen saakka.

Make, III, syys

Suomalainen jaloste (Melba x Keltainen syyskalvilli). Omenat suuria, meheviä, makeita ja aromikkaita. Kellertävällä pohjalla punaviiruisuutta. Uusittu kanta, mutta ruven ja muumiotaudin alttiutta esiintyy.

Mari, I (II)

Virolainen hieno ja suosittu luumu. Hedelmä sininen, makea ja mehukas. Puu voimakaskasvuinen, mutta tulee aikaisin satoikään. Kypsyy syyskuussa. Suositellaan lämpimille kasvupaikoille tai seinustoille

Marjasinikuusama

Kasvi on talvenkestävä koko maassa. Viljelemme venäläisiä nimilajikkeita: Lebeduska, Morena, Nimfa ja Volhova. Marjat ovat n. 3 cm pitkiä, kartiomaisia ja sinisiä. Maku muistuttaa mustikkaa tai joulukkaa. Marjat kypsyvät jo heinäkuussa ennen pensasmustikoita.

Martsipan, V, aik.syys

Herkkulajike Virosta. Hedelmä keskikokoinen, pohjaväri keltainen, joskin oranssinhohtoinen peiteväri peittää lähes koko hedelmän. Malto karkearakeista, mehukasta, makeaa ja aromaattista. Sato on myöhään alkava, joten suositellaan vain kääpiöperusrungolle.

Medunitsa, IV, myöh.kesä

Medunitsa, IV, myöh.kesä

(Hunajainen) Herkullisen makuinen venäläinen kesäomena (Wealthy x Kaneli). Hedelmä kookas, 110-140 g, Pohjaväri keltainen, jota peittää oranssi-tumma puna, pinnassa sinihärmeisyyttä. Maku lievästi happoinen, hyvin makea, hunaja-arominen. Malto karkeaa, vihertävää, voimakkaasti kuulakkaaksi tulevaa. Kypsyy elokuun lopussa. Puu voimakaskasvuinen ja ruvenkestävä. Satoisuus…

Melba punainen, II, syys

Kanadalainen McIntosh jälkeläinen. Hedelmä keskikokoinen, täysin punainen. Maku makean viinihappoinen, hyvin aromaattinen. Tuoksu voimakkaan persikkamainen. Erittäin arka omenaruvelle, mikä seikka vaikeuttaa viljelyä kotipuutarhoissa. Voidaan korvata Sandra-lajikkeella.

Miney I, syys

Hyvä, mutta talvenarka päärynälajike. Hedelmä suuri, mehukas ja hyvän makuinen. Puu kookas. Istutettava mahdollisimman lämpimälle paikalle tai seinustalle Etelä-Suomessa. Saattaa jäädä tuotannostamme pois.

Molodjozhnaja, IV

Molodjozhnaja, IV

Venäläinen hapankirsikkajaloste (Ljubskaja x Vladimirskaja) Moskovan puutarhainstituutista. Rekisteröitiin lajikkeeksi 1993 Moskovan seudulle. Satoisa, hedelmät kypsyvät Suomessa heinäkuun loppupuolella. Puu on matalakasvuinen, oksisto osittain riippuva, hyvä pakkasenkestävyys. Hedelmät keskikokoa suurempia, n. 4-5 g, tummanpunaisia, mehukkaita ja tiiviitä. Maku miellyttävä, hapankirsikalle tyypillinen…

Moskovan päärynäomena, IV, syys

Moskovan päärynäomena, IV, syys

Yli 100 vuotta sitten Pietarista, Regelin puutaimistosta, Mustialan koetarhaan tullut lajike, jonka nimi oli tuntematon. Prof. Meurman nimesi lajikkeen Moskovan Päärynäomenalsi, sen venäläisen alkuperän ja päärynämäisen arominsa johdosta. Hedelmä keskikokoinen, keltainen, lievästi punaviiruinen. Maku hieno viinihappoisen ryytimäinen. Hedelmien tulisi antaa…

Moskovskoje Pozdneje, II, myöh.talvi

Risteytysjaloste (Koritshnoje Novoje x Severnyj Sinap) Moskovan yliopiston puutarhasta vuodelta 1961. Lajikkeen valtakunnallinen kokeilu alkoi 1977 ja se nimettiin lajikerekisteriin 2001. Lajike on myöhäinen ja sen omenat säilyvät aina toukokuulle saakka. Omenat ovat suuria 150–220 g kypsänä kullankeltaisia. Malto on…

Moskovskoje zimnoje, IV, talvi

Moskovskoje zimnoje, IV, talvi

(Moskovan talvi) Jaloste Moskovan yliopiston kasvitieteellisessä puutarhasta vuonna 1963 (Wealthy x Antonovka). Hyväksyttiin Venäjän lajikerekisteriin 2002. Hedelmät erittäin suuria, 180-220 g, vihreän keltaisia tummanpuna läiskäisiä. Malto kellertävää keskikovaa, hienorakeista. Maku happoisen makea, lievästi mausteinen. Puu tulee aikaisin satoikään, on terve…

Mustialan iso venäläinen, V (VI), syys

(Mustialan valkea talviomena) Lajike polveutuu Mustion tehtaan taimiaineistoon vuodelta 1880 ja on ilmeisesti venäläistä alkuperää. Hedelmä on suurikokoinen korkearakenteinen ja harjuinen, väriltään valkoisenvihreä. Runsashappoinen talousomena. Puu satoisa ja erittäin pakkasenkestävä ja terve. Prof. Meurman mainitsee kirjassaan lajikkeen tuottaneen hedelmiä Rovaniemellä…

Nalifnoje, IV (V), kesä

Venäläinen lajike Moskovasta (Keltakaneli x Papirova). Hedelmä kookas, n 125 g, pyöreä, punaviiruinen, mausteinen, kypsänä tulee kuulakkaaksi. Vastustuskykyinen rupea vastaan. Puu tulee aikaisin satoikään ja tekee runsaita satoja. Kypsyy elokuun lopussa.

Naradnaja Jetimova, II (III), syys

Moskovalainen lajike (Tonkovetka x Clapp’s Favourite), vuodelta 1950, lajikkeeksi se rekisteröitiin 1974. Syyspäärynä, kypsyy syyskuussa. Satoisa ja kookkaat hedelmät 110–135 g. Väri keltainen, jota peittää lähes kokonaan kirkas puna. Malto vaaleaa ja mehukkaan tiivistä, suussa sulavaa. Hyvän makuista. Koeviljelyssä taimistollamme.

Narodnoje, III, aik.syys

(Kansallinen) Isajevin jaloste Mitshurinskista vuodelta 1946 (Bellefleur kitaika x Valkea kuulas). Lajike nimettiin Venäjän lajikerekisteriin 1959. Aikainen syysomena, joka säilyy aina jouluun saakka. Omena keskikokoinen 90–110 g, kuulakas, keltaisen vihreä. Miellyttävän makuinen herkkuomena, makeanhappoinen ja lievästi mausteinen. Hyvä- ja säännöllissatoinen.…

Norland, VI, kesä

(Resque x Melba) Hedelmä pitkänomainen, täysin tummanpunainen kesäomena. Maku hapahko, mutta aromikas. Runsassatoinen ja tulee aikaisin satoikään. Menestynyt hyvin Pohjois-Suomessa mm Sallassa ja Sotkamon kauppaviljelmillä. Sadekesinä saattaa saada omenarupea.

Ola, II (III), talvi

Aluksi pidimme maatiaislöytönä Orimattilasta. Nyttemmin on selvinnyt, että kyseessä on Lobon sisarlajike Cortland. Kookas punainen talviomena. Maku ja ulkonäkö muistuttaa Loboa. Kypsyy vasta marraskuussa. Omenat pysyvät hyvin puussa. Ilmeisen hyvä vastustuskyky rupea ja pihlajanmarjakoita vastaan.

Olga, IV (V), syys

Olga, IV (V), syys

Mielenkiintoinen venäläinen päärynäristeytys (Yleinen Suomalainen Päärynä x Pyrus ussuriensis).Risteytyksen on tehnyt A Lukasov Habarovskissa 1920. Hedelmät keskikokoisia tai pienehköjä 60–70 g, ovaalin muotoisia, keltaisia. Malto mehukasta, karkeaa, voimakkaasti happoista karvasaromista. Talouspäärynä, hillokäyttöön erinomainen lajike. Puu pystykasvuinen, kookas, erittäin runsaskukkainen ja…

Oranie, II, syys

Oranie, II, syys

Ruotsalaisen Kaniker lajikkeen siemenjälkeläinen. Hedelmät keskikokoisia, litteänpyöreitä, keltaisia, auringon puolelta rusottavia. Malto hienorakeista, mehukasta, usein kuulakasta. Hienoimpia ja vanhimpia herkkuhedelmiämme. Hyvä pölyttäjä.

Orlik, II, talvi

Orlik, II, talvi

Omenajaloste Oriolista (McIntosh x Bessemjanka Mitshurin) vuodelta 1968. Hyväksyttiin Venäjän lajikerekisteriin 1986. Hedelmä 120 g, karmiininpunainen. Malto kellertävää, kovaa ja pienirakeista. Voimakasarominen, hyvän makuinen, säilyy maaliskuulle. Sato aikaisin alkava, jaksottaisuutta saattaa esiintyä, hyvä ruvenkesto. Puu keskikokoinen. Suosittelemme Lobon tilalle kotipuutarhoissa.

Orlinka, IV, kesä

Isokokoinen kesäomena (Stark Earliest x Pervyj Saljut) Venäjän Oriolista. Käyttöaika elo – syyskuussa. Kohtalaisen hyvä ruven- ja talvenkestävyys. Suuri- ja aikaissatoinen. Hedelmä maukas ja kookas 130–150 g, punakeltainen, kaunis.

Orlovim, IV myöh.kesä R

Orlovim, IV myöh.kesä R

(Antonovka x SR 0523) Ruvenkestävä kookas kesäomena, Oriolista vuodelta 1977. Lajike sisältää Vm-geenin. Venäjän lajikerekisteriin lajike hyväksyttiin 1999. Omenan koko on 130-170 g. Hedelmät ovat pohjaväriltään keltaista. Pohjaväriä peittää lähes kokonaan tumma viirukas punaväri. Malto hyvin mehukasta ja kovaa, karkearakeista…

Orlovskij Pioner, III, syys

Monitahoinen risteytysjaloste Venäjän Oriolista, kantavanhemmista mainittakoon mm. Antonovka ja Punainen Melba. Hedelmä kookas, 130-150 g, Pohjaväri on keltainen, jota peittää lähes koko hedelmän ympäri kirkkaanpunainen läiskikäs ja viiruinen peiteväri. Malto on tiivistä, karheaa ja hyvin mehukasta. Hedelmä on tosi hyvänmakuinen,…

Orlovskij Sinap, II (III)

Venäjän Oriolista kotoisin oleva myöhäinen talviomena (Severnyj Sinap x Pamjat Mitshurina). Myöhäinen talviomena, jonka hedelmät säilyvät kevääseen saakka. Käyttöaika marras – maaliskuussa. Suuri- ja aikaissatoinen sekä kohtalaisen hyvä ruven ja talvenkestävyys. Hedelmä 130 g, Pohjaväriltään keltainen, mutta tummanpunainen peiteväri ympäröi…

Orlovskoje Polosatoje, III, myöh.syys

Uusi talvilajike Venäjän Oriolista vuodelta 1967. Koeviljely aloitettiin Venäjällä 1970, lajikerekisteriin se sai merkinnän vuonna 2002. Lajike oin saanut kultamitaleja kansainvälisissä näyttelyissä. Hyvin rupea kestävä, suuri- ja aikaissatoinen. Hedelmien käyttöaika on loka–tammikuulla. Hedelmä on 120-150 g, lähes klokonaan purppuranpunainen. Malto…

Osennaja radost, V, syys

Osennaja radost, V, syys

(Syysilo) Isajevin jaloste Mitshurinskista (Viirukas kaneli x Wealthy). Liitettiin Venäjän lajikerekisteriin 1986. Hedelmä 110–140 g, keltapunainen, viirukas. Maku herkullinen, runsasarominen, kastanjaan tai päärynään vivahtava, makeanhappoinen. Kypsyy syyskuun alussa ja säilyy n. 1,5–2 kk. Puu kookas. Hyvä ruvenkestävyys. Talvenkestävimpiä lajikkeita.

Osennaje Nizkorosloje, V, syys

(Syys-matalakasvuinen) Luontaisesti kääpiöivä risteytyslajike Tseljabinskistä (Uralskoje Nalifnoje x Vydubetskaja palakutshaja). Hedelmä keskikokoa pienempi (70-80 g) syysomena. Korkea talvenkesto, ruvenkestävä. Sato alkaa 3 vuotiaana. Hyvin satoisa. Hedelmät pyöreitä, kellahtavan valkeita lievästi punertavia. Malto happamanmakeaa, hyvän makuista. Lajike on puolikääpiöivä saavuttaen vain…

Pamjat Laurika, IV (V), myöh. kesä

(Lavrikin muistolle) Pietarin seudun lajike Pavlovskin tutkimusasemalta. Omena kookas120-140 g, pitkän kartiomainen, kypsänä vitivalkoinen. Verrattavissa Valkeaan kuulaaseen, mutta on puuna kestävämpi ja hedelmät säilyvät 2-3 kuukautta. Maku imelänhappoinen, miellyttävä. Malto valkoista, kovaa ja mehukasta. Hyvä ruvenkestävyys. Satoisuus runsas ja aikaisin…

Pamjat Mitshurina, II (III), myöh. talvi

(Mitshurinin muistolle) Isajevin jaloste Samparen Kitaikan siemenkylvöstä. Hedelmä iso 130– 150 g, kirkkaanpunainen. Lokakuussa kypsyvä ja huhtikuulle saakka säilyvä herkullinen talviomena. Malto tiivistä, hienorakeista, valkoista ja mehukasta. Maku on kypsänä herkullinen makeanhappoinen, raikas. Runsas- ja säännöllissatoinen, mutta sato alkaa vasta…

Pamjat Zhegalova, III(IV), myöh. syys

Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Erinomaisesti rupea kestävä lajike. Sato alkaa aikaisin ja on säännöllinen. Hedelmä 120–130 g, pinta sileä ja vehainen, väri vihreänkeltainen. Malto kellertävää, mehukasta, pehmeää. Maku makeanhappoista, aromaattista, miellyttävää. Hedelmät säilyvät 2–3 kuukautta.

Parikkalan tumma luumu, III (IV)

Kaakkois-Suomesta kauan viljelty ja hyvin menestyvä tummanpunainen punaluumu, makea ja paksukuorinen. Kypsyy jo elokuussa. Säilyy parisen viikkoa. Erittäin hyvä luumu myös hilloksi. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä keltaluumuille. Nyt saatavana myös omajuurisena (mikrolisättynä).

Paula Red, II (III) myöh.talvi

Myöhäinen talvilajike USA:sta. Hedelmät ovat kooltaan suuria (110-130 g) ja täysin punaisia. Satoisuus on runsas ja säännöllinen. Ruvenkestävyys hyvä. Voidaan varastoida helmi-maaliskuulle saakka. Kokeilunarvoinen lajike Etelä-Suomeen, vaikka kauppaomenaksi. Koeviljelyssä taimistollamme.

Pekka II (III), syys

Pekka II (III), syys

Kohuttu suomalainen uutuus (Lobo x Huvitus). Laskettu kauppaan syksyllä 1999. Hedelmä keskikokoinen ja paksukuorinen. Omenan väri on erikoinen: tumman purppuranpunainen, miltei musta. Myös mallossa on runsaasti punaväriä. Makea ja kaunis erikoisuus. Puu jää pienikokoiseksi.

Pekkalan puu, IV, syys

Pekkalan puu, IV, syys

Paikallislajike Saarijärveltä, ilmeisesti venäläistä alkuperää. Hedelmät keskikokoisia kauniin oranssinhohtoisia, voimakastuoksuisia. Maku muistuttaa Melbaa. Hieno ja kestävä herkkuhedelmä. Vaatii raakileharvennuksen. Saastuu sadekesinä rupeen, ellei ruiskuteta.

Pensasmustikat, V

Pensasmustikat, V

Mustikoille on varattava hapan kasvualusta. Maahan suositellaan sekoitettavaksi runsaasti kalkitsematonta kasvuturvetta. Suomalaiset lajikkeet, kuten Aino ja Alvar, menestyvät Tornio – Kajaani linjalle saakka. Ne ovat vajaan metrin korkuisia suurimarjaisia ja aikaisin kypsyviä makeita lajikkeita. Aino on heleän sininen ja Alvar…

Pervyj Saljut, III, myöh.kesä

(Ensitervehdys) Monisäikeinen risteytysjaloste Orlovista. Hedelmä on kooltaan 130–150 g. Pohjaväri kullankeltainen, peiteväri viirukasta vadelmanpunaa. Malto kermanvaaleaa, mehukasta. Maku imelänhappoinen, miellyttävä. Sato on runsas ja säännöllinen, mutta voimakaskasvuisille perusrungoille vartettuna myöhään alkava. Ruvenkestävyys kohtalainen.

Petteri, III, syys

Petteri, III, syys

Suomalainen uutuusjaloste (Lobo x Huvitus). Hedelmä keskikokoinen, voimakkaan tummanpunainen, myös mallossa punaisuutta. Makeahko ja miedosti hienoarominen herkkulajike. Hyvä- ja aikaissatoinen. Sopii Melban tilalle.

Pirja, V, aik. kesä

Pirja, V, aik. kesä

Suomalainen risteytysjaloste (Huvitus x Melba). Hedelmä pienehkö, kauniin punaviiruinen. Malto pehmeä ja hienorakeinen. Maku hyvin miellyttävä, Melba-arominen. Hedelmät kypsyvät aikaisin, lämpiminä kesinä jo heinäkuun lopulla. Puu on hillittykasvuinen ja talveentuu aikaisin. Sopii säleikköpuuksi. Omaa jonkin verran alttiutta ruvelle. Osoittautunut hyvin…

Plastun, V, talvi LK

Plastun, V, talvi LK

Luontaisesti kääpiöivä pieni puu Tseljabinskistä, korkeus vain 1,5-2 m. Siperialainen uutuuslajike. Omena isokokoinen 160 g. Hyvä ja aromikas syöntiomena. Malto valkeaa ja hienorakeista ja melkoisen kovaa, mehukasta. Pohjaväri kellanvihreä, päivänpuolella oranssinruskehtavaa läpikuultavaa peiteväriä. Maku lievästi happoinen, runsassokerinen, lieväarominen, joskin aromi…

Podarok Detjam, II (III), myöh. kesä

Lajike on kehitetty Samaran puutarhantutkimuslaitoksella. Hedelmät ovat kartiomaisia, kooltaan 100–130 g. Pohjaväri on lähes valkoista, peiteväri koostuu kirsikanpunaisista läiskistä. Malto on valkeaa ja hienorakeista. Maku hyvä, makeanhappoinen. Sato on runsas ja säännöllinen, sekä aikaisin alkava, Ruvenkestävyys melko hyvä. Koeviljelyssä taimistollamme.

Podarok Grafskomu, IV, talvi

Moskovalainen talviomena, risteytysjaloste, jonka vanhempina on amerikkalaisia (mm D101-hybr.) ja venäläinen (Vjazikovka) lajike. Otettiin Venäjän lajikerekisteriin 2001. Käyttöaika marras–huhtikuu. Erinomainen talvenkestävyys ja hyvä ruvenkestävyys. Lajike on hyvin satoisa ja aikaissatoinen. Maultaan hyvä, makeanhappoinen ja lievästi aromikas. Väriltään hedelmä on täysin…

Podarok sankt Petersburg, III (IV), (ml, mp)

Podarok sankt Petersburg, III (IV), (ml, mp)

Venäläinen myrobalaani. Lajikkeen kehitystyössä on ollut mukana mm Pavlovskin tutkimusasema Pietarin lähellä. Otettu lajikekokeisiin venäjällä 1995 ja rekisteröity lajikkeeksi 1999. Kukkii toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. Kukinta valtavan runsas, upea koristekasvi kukkiessaan. Hedelmä 14-16 g, lähes pyöreä, kullankeltainen. Malto keltaista, mehukasta…

Podsnezhnik, IV, talvi LK

(lumenalainen, lumikello) Luontaisesti kääpiöivä talvilajike Tseljabinskistä. Kookas talviomena 120–140 g. Säilyvyys helmikuulle Hyvä ruven- ja talvenkestävyys. Satoisuus runsas ja aikaisin alkava. Omena pyöreän kartiomainen. Pohjaväri kirkkaan keltainen, peiteväri heikkoa punerrusta lähes omenan ympäri. Malto valkeaa, tiivistä, mehukasta ja hienorakeista. Maku…

Pohjolan ruusu, III, myöh. syys

Pohjolan ruusu, III, myöh. syys

Suomalainen maatiaislajike, joka on kotoisin Iitistä Mankalan kosken jokitöyräältä. Hedelmät vaihtelevan kokoisia, lähes kokonaan punavärin ja sinertävän vahahärmeen peitossa. Malto karkeahkoa ja mureaa. Maku sopivan happoinen, makea ja ryytimäisen mausteinen. Saa helposti omenarupea sateisina kesinä.

Popeda Tsernenko, III, talvi

(Tsernenkon voitto) Venäläinen jaloste (Pepin Londonskij x Antonovka) Mitshurinskista. Hedelmä hyvin suuri, 180-220 g, vihreänkeltainen, vailla peiteväriä. Malto valkeaa osittain keltajuovaista, löysää ja hienorakeista, erittäin mehukasta. Maku kypsänä maukas ja viinihappoisen makea. Sato melko myöhään alkava, mutta sitten runsas ja…

Popeda, III (IV)

Hyvin talvenkestävä valkovenäläinen imeläkirsikka. Kirsikat kookkaita, keltaisia. Malto mehevä, makea ja väriltään keltainen. Lajiketta on käytetty Venäjällä uusien lajikkeiden risteytysjalostuksessa antamaan hyvää talvenkestävyyttä.

Porin päärynä, III, syys

Hieno päärynälöytö Porista. Hedelmät keskikokoisia tai suuria, kullankeltaisia. Maku lievästi happoinen, mausteinen. Suurisatoinen. Kypsyys syyskuussa. Ilmeisesti itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä muille. Korvaa mainiosti venäläisen Tonkovjatka-lajikkeen.

Prizemlennoje, V, syys LK

(maanmyötäinen) Luontaisesti kääpiöivä omenahybridi Tseljabinskistä. Omena keskikokoinen tai kookas 90-110 g. Erinomainen talvenkestävyys Uralilla. Aikaissatoinen, sato alkaa 2-vuotiaana. Satoisa, 130 kg/puu. Voidaan suositella hyvin pohjoiseen. Hedelmän pohjaväri vihreänkeltainen, kirkkaan punainen peiteväri peittää hedelmän lähes kokonaan. Maku hapokkaan imelää, aromista ja…

Punakaneli, V, syys

Punakaneli, V, syys

Värikkäin ja suosituin kaneliomenamme. Hedelmät keskikokoisia, muoto vaihtelee litteänpyöreästä kekomaiseen. Punavärin määrä vaihtelee viljelyssä olevan kannan mukaan. Maku voimakkaasti kaneliarominen. Hyvin terve ja talvenkestävä. Sopii luomuviljelyyn.

Railamo, V, aik.talvi

Railamo, V, aik.talvi

Kempeleen seudulta kotoisin oleva lajike. Hedelmät suuria, lähes täysin voimakkaan punaisia. Maku sopivasti happoinen, sokerinen ja miellyttävästi happoinen. Suositellaan korvaamaan ”herkku talvilajikkeita”, kuten Lobo, Aroma, Äkerö, jne. III -V -vyöhykkeillä.

Rautell, IV, syys

Rautell, IV, syys

Kuuluisimpia Lahtelaisia lajikkeitamme, jonka Osmolan taimisto on ottanut lisäykseen v.1908. Hedelmä on keskikokoinen tai suuri, päistään litistynyt, keltainen. Malto valkeaa, tiivistä, mureaa ja hienorakeista, soseutuu helposti. Maku miellyttävän viinihappoinen. C-vitamiinipitoisuus korkea. Ilmeisesti ruvenkestävä. Sopii luomuviljelyyn.

Red Free, II (III), kesä R

Rupiresistenssi (Vf) jaloste USA:sta. Hedelmät 130–150 g tasalaatuisen pyöreitä. Omenan väritys viirukkan täyspunainen. Malto vaaleaa, tiivistä ja mehukasta. Omenat ovat todellisia herkkuhedelmiä, happo-sokerisuhde hyvä ja aromikkuutta runsaasti. Puu on nopeakasvuinen, mutta jää keskikokoa pienemmäksi. Täydellisesti ruvenkestävä ja kestää hyvin myös…

Reine Claude d’Oullins, I (II)

(Keltainen Reine Claude). Vanha ranskalainen luumulajike. Hedelmät kookkaita, lähes pyöreitä, keltaisia. Malto kellanvihreää makeaa ja mehevää, tosi herkullista. Kypsyy syyskuun puolivälissä. Itsepölytteinen. Istutettava lämpimälle paikalle. Puu voimakaskasvuinen.

Rekord Mitshurina, III, myöh. kesä

Rekord Mitshurina, III, myöh. kesä

Tihonovin jaloste Mitshurinskista. Syntyisin Bellefleur Kitaikan siemenestä. Omena suuri pitkänpyöreä, kauniin vaaleankeltainen. Muistuttaa maultaan ja näöltään Valkeaa Kuulasta. Herkkuhedelmä, joka säilyy vain 3–4 viikkoa. Puu kasvultaan keskivoimakas, itsepölytteinen. Saa omenarupea sateisina kesinä.

Renet Karpova, III, talvi

Mitshurinskin ja Oriolin tutkimuslaitosten yhteistyön tuloksena kehitetty risteytysjaloste (Wealthy x MacIntosh). Talviomena, jonka käyttöaika on loka–tammikuulla. Satoisa lajike. Hedelmä lähes täyspunainen ja maukas syöntihedelmä kypsänä. Koko 100-120 g. Puun kasvu keskivoimakasta. Aikaissatoinen.

Renet Tshernenko, III (IV), talvi

Renet Tshernenko, III (IV), talvi

(Renet Kitshunova) Tshernenkon jaloste Venäjän Mitshurinskista. Lajike merkittiin Venäjän lajikerekisteriin 1986 ja sitä suositellaan Luoteis-Venäjän alueelle. Puu on hyvin pakkasenkestävä ja terve. Hedelmä suuri 120–150 g, litteänpyöreä, pohjavärillinen. Malto vihertävää, hyvin tiivistä ja vähämehuista. Maku miellyttävän viinihappoinen ja aromikas. Hyvä…

Renklod Mitshurinskij, III (IV)

Venäjän Mitshurinskissä kehitetty Reine Glaude-tyyppinen luumuristeytys (Eurazia 21 x Reine Claude d´ Althan). Otettiin lajikekokeiluun 1990 ja liitettiin lajikerekisteriin 2000. Hedelmä 30-40 g, pyöreitä. Väri punavioletti, pinta vahainen. Malto on oranssinsävyinen, mehevä. Maku erittäin hyvä, happamanimelä, mausteinen. Kivi irtoaa helposti…

Renklod Sovetskij, III (IV)

Risteytysjaloste (Renklod Uljanischeva x Renklod) Venäjän Rossoshanskin tutkimusasemalta. Lajikekokeilu aloitettiin 1977 ja nimettiin lajikkeeksi 1986. Lajike on satoisuudeltaan hyvä ja aikaissatoinen. Sato valmistuu syyskuun alussa.. Puun kasvu on kohtalaisen voimakasta. Latvus helposti tihenevä ja muodoltaan kartiomainen Hedelmä on kooltaan 30–40…

Renklod Zholtyj, II (III)

Venäläinen Reine Glaude tyyppi Novgorodista: Risteytysjaloste (Renklod Reforma x Skorospelka krasnaja). Otettu valtakunnalliseen lajikekokeiluun Venäjällä 1992. Hedelmät 20–30 g, muodoltaan pyöreitä ja väriltään keltaisia. Malto keltainen mehukkaan makea ja mausteinen, kivi hyvin irtoava. Sato valmistuu elo–syyskuun vaihteessa ja on runsas.…

Renown, V

Renown, V

Englantilainen marjaomenalajike, jota Suomessa on kokeiltu parikymmentä vuotta. Kukat valkoiset. Hedelmät n. 4-5 cm kokoiset, litteänpyöreät. punaoranssiset. Maku hyvin lievästi happoinen ja voimakkaasti sokerinen ja hyvin mehuisa. Todellinen pieni herkkuomena tuorekäyttöön. Oikea lasten herkku. Hyvä pölyttäjä.

Rintapähkinä, IV

Rintapähkinä, IV

(Chestnut) Uusi marjaomenalajike. Hyvin kestävä ja terve. Kukat valkoiset. Hedelmät keltaoranssiset, osittain punaiset, pyöreät ja hyvin pitkäkantaiset n 4 cm kokoiset. Malto hyvin tiivistä. Maku miellyttävän happoinen makeahko ja voimakkaasti pähkinämausteinen. Hieno pöytähedelmä syysherkutteluun. Hyvä pölyttäjä.

Rizkij Golubok, III, syys

(Riikalainen kyyhkynen) PärnuTuvioun, Treboux Sämling. Vanha virolainen lajike Pärnusta, minkä on kehittänyt Jules Treboux. Malto on valkoista, hienorakeista ja mehuisaa. Hedelmä on kartiomainen kypsänä kellanvalkoinen. Maku miellyttävän viinihappoinen ja aromaattinen. Kypsyy syyskuussa ja säilyy marraskuulle.

Rosso skanskaja, II (IV)

Venäläinen imeläkirsikka, Hedelmä keltapunainen tai miltei kokonaan punainen, makea. Kypsyy heinäkuun lopulla. Vaatii pölyttäjäksi toisen imeläkirsikan. Suurisatoinen ja sato alkaa jo hyvin nuorena. Suositeltava lajike. Saattaa olla huomattavasti kestävämpi kuin mihin nykyinen viljelysuositus viittaa.

Rupert, III, kesä

Rupert, III, kesä

Kanadassa kehitetty venäläistä alkuperää olevan omenan siemenestä. Hedelmät kookkaita, vihertävän keltaisia, Valkean Kuulaan tyyppisiä. Malto valkeaa, mehukasta ja usein kuulakasta. Maku raikkaan viinihappoinen, makea ja miellyttävän mausteinen, Valkeaa Kuulasta parempi. Kypsyy elokuun lopulla ja säilyy n. kuukauden.

Rupiresistentit omenalajikkeet, (III – ?) (kp)

Kokeilemme aivan uusia ja täydellisesti omenarupea kestäviä omenalajikkeita ja niiden menestymistä Suomessa. Lajikkeet ovat syys-talvilajikkeita. Hedelmät ovat kookkaita ja värikkäitä. Näitä on toistaiseksi saatavana piiskataimina vartettuna kääpiöiville B9 ja B396 perusrungoille. Talvenkestosta ei ole kokemuksia Suomessa, mutta oletettavasti menestyvät vyöhykkeillä…

Safran pohjola, IV (V), syys

Safran pohjola, IV (V), syys

Venäläinen prof. Mitshurin risteytys v. 1909 (Keltakaneli x Renet Orleanski). Hedelmä keskikokoinen tai suuri, pitkänpyöreä, molempiin päihin suippeneva, täysin punainen, hyvä ja kaunis pöytähedelmä. Makea, lievästi happoinen, miellyttäväarominen. Parhaimmillaan loka-marraskuussa Puu hillittykasvuinen, pienehkö ja hyvärakenteinen. Sato alkaa aikaisin ja on…

Saltanat, II, talvi

Lupaava Kazakhstanilainen lajike. Ammattiviljelijäin lajike Latviassa. Nyt Ruotsissa koeviljelyssä. Hedelmät isoja ja kauniita, harvinaisen meheviä. Maku tietojen mukaan hyvä. Säilyvyys 4–5 kk. Kestää hyvin kuljetusta. Arv. menestyminen II. Suositellaan kääpiöiville perusrungoille. Koeviljelyssä taimistollamme.

Samo, III, syys

Samo, III, syys

Suomalainen risteytysjaloste (Melba x Huvitus). Laskettu kauppaan 1982. Hedelmä kookas, kekomainen, keltainen, jossa niukalti ruskehtavaa peiteväriä. Maku raikkaan happoinen, lievästi arominen, miellyttävä syödä. Varmasatoinen lajike.

Sandra, III, syys

Sandra, III, syys

Suomalainen uutuuslajike. MTT:n risteytysjaloste Lobo x Huvitus 1960 luvun alkupuolelta, laskettu kauppaan ja lisäykseen 1996. Hedelmä keskikokoinen tai suuri, lähes kokonaan hiukan viiruisen punan peittämä. Malto vihertävänvalkoista, karkeahkoa ja mehukasta. Maku on hyvin miellyttävä, sokerin ja happoisuuden suhde pöytäomenaksi erittäin…

Sariola, V, syys/talvi

Sariola, V, syys/talvi

Eräjärvellä Nisulan talossa 1900-luvun alkupuolella syntynyt lajike. Hedelmä keskikokoa pienempi, litteänpyöreä. Pohjaväri keltainen, peitevärinä juovittaista punaa. Malto kovaa ja tiivistä. Maku makean viinihappoinen, hienoarominen. Korkealaatuinen herkkuhedelmä. Tulee myöhään satoikään, mutta kääpiöpuuna sato alkaa jo aikaisin. Vaatii pölyttäjän. Puu kehittyy korkearakenteiseksi.…

Saskatooni eli marjatuomipihlaja V

Tuotamme neljää nimilajiketta: Smoky, Honeywood, Northline ja Martin. Taimet ovat mikrolisättyjä. Saskat kasvavat 3–4 metriä korkeiksi komeiksi pensaiksi. Marjat ovat tumman sinisiä, joita voidaan syödä sellaisenaan, kuivata tai hillota. Saskatoonissa on hyvin runsaasti arvokkaita antioksidantteja.

Sebrjanoje Kopytse, V, kesä

Pakkasenkestävä omenajaloste Jekaterinburgista. Hyväksyttiin Venäjän lajikerekisteriin 1988 viljeltäväksi Uralilla ja Länsi-Siperiassa. Hedelmän malto on kermanvaaleaa ja hyvin mehukasta. Omenat ovat hyvän makuisia, sopivan happoisia ja aromikkaita. Aikainen. Hedelmät pieniä 60–80 g. Pakkasenkestävyys on erinomainen ja ruvenkestävyys kohtalaisen hyvä.

Sejanets Zari, III, talvi

Luontaisesti kääpiöivä myöhäinen talviomena Tseljabinskistä. Hedelmät keskikokoisia 90–110 g, vaaleankeltaisia. Maku on sopivan happoinen, kypsänä hyvin herkullinen. Hedelmillä on hyvä säilyvyys, aina kevääseen saakka. Hyvä talveentuja syksyllä. Kääpiöivän kasvutavan omaava lajike, korkeus vain n. 2,5 m. Kestää kohtalaisen hyvin omenarupea.

Sergiana, IV, syys

Moskovalainen syysomena (Partizanka x Antononka). Käyttöaika syys–lokakuulla. Kohtalaisen hyvä ruvenkestävyys. Talvenkestävyyttä verrataan Antonovkaan. Koeviljely aloitettiin 1997 ja rekisteröitiin lajikkeeksi 2002. Lajike on kookashedelmäinen ja satoisa. Hedelmä on maultaan korkealaatuinen, koko n. 140 g, väri lähes täyspunainen. Puun kasvu keskivoimakas. Koeviljelyssä…

Severnaja zarja, IV, syys

Syysomema Moskovasta (Altaiskoje Dessertnoje x Melba). Suositellaan viljeltäväksi mm Luoteis-Venäjällä. Käyttöaika syys–lokakuu. Hyvä talvenkestävyys. Pohjaväri keltainen, jota peittää tummanpunainen peiteväri lähes kokonaan. Hedelmän koko 120–140 g. Malto punaviiruista hienorakeista ja mehevää. Maku hyvä, makeanhappoinen ja lievästi arominen. Koeviljelyssä taimistollamme.

Shershnovskaja, IV (V)

Hyvin pakkasenkestävä luumulajike Tseljabinskistä. Lajike on peräisin Ussurinluumun vapaasti pölyttyneestä siemenestä. Nimettiin lajikkeeksi vuonna 1988. Hedelmä pieni, 12–15 g , pyöreä. Väri tummanpunainen, luumun pinta voimakkaasti vahainen. Malto kuivahkoa, keltaista. Maku makeanhappoinen, aromaattinen, suhteellisen miellyttävä. Sato kypsyy elo- syyskuun vaihteessa.…

Sholtaja Hopty, IV (V)

Venäläistä alkuperää oleva aika erikoinen luumutyyppi, jota kannattaa kokeilla. Syntynyt Ussurinluumun siemenestä, joka on pölyttynyt Kiinanluumun siitepölyllä. Lajikkeen alkukotina pidetään Ussurinskin kaupunkia. Lajike liitettiin Venäjän lajikerekisteriin 1947 ja sitä suositellaan viljelyyn Siperian alueelle. Hedelmät ovat 15–20 g painoisia, pyöreitä, vaalean…

Signe Tillisch, I (II), talvi

Tanskalaisen kamariherra Tillisch:in kehittämä ja tyttärensä Signen mukaan nimeämä hieno talvilajike. Hedelmät suuria, väri keltainen auringon puolella tiilenpunaista hohtoa, korkkihuokoset näkyvät punareunaisina pisteinä, erittäin hieno herkkuhedelmä. Meillä lajike on hyvin talvenarka ja vaatii lämpimän kasvupaikan ja kevyen maan.

Silva, III (IV), myöh. kesä

Silva, III (IV), myöh. kesä

Ruotsalainen lajike, joka meillä on osoittautunut hyvin kestäväksi ja satoisaksi. Hedelmät kookkaita, kekomaisia, vaalean vihreitä, hyväntuoksuisia ja aromikkaita. Terveys näyttää hyvältä, joskin muumiotautia saattaa esiintyä. Omenat ovat lyhytkantaisia, minkä johdosta raakileharvennus on tarpeen varisemisen ehkäisemiseksi.

Sinikka, III (IV)

Sinikka, III (IV)

Czar-luumun jälkeläisiä. Lähtöisin Leivonmäeltä. Pienet, pyöreät, siniset, sisältä ruskeat maukkaat kriikunamaiset luumut. Pakkasenkestävyys paranee, jos kasvin annetaan kasvaa pensasmaisena. Itsepölytteinen, mutta ei sovi aikaisen kukintansa vuoksi keltaluumulle pölyttäjäksi.

Skoroblodnaja, III (IV)

Skoroblodnaja, III (IV)

Risteytysjaloste (Ussurinskaja Krasnaja x Climax) Moskovasta Lajike otettiin valtakunnalliseen lajikekokeiluun 1960 ja nimettiin lajikkeeksi 1965. Mainitaan kestävimmäksi luumuksi Venäjällä, sillä perimässä on Siperianluumua ja Ussurinluumua. Hedelmä kohtalaisen suuri, läpimitta 40 mm ja paino 25 g, pyöreä. Kuori paksu ja tiivis,…

Skorospelka Krasnaja, II (IV)

(Nopeasti kypsyvä punainen). Vanha venäläinen kansanlajike, laajalle levinnyt, kypsyy aikaisin. Hedelmä soikea, punainen, poikkeaa meidän punaluumuista, koko 15–20 g, maku tyydyttävä, vähäsokerinen, malto keltainen, yleiskäyttöön. Sato alkaa 3–4 vuotiaana. On ainakin osittain itsepölytteinen. Talveentuu aikaisin.

Slava popediteljam, III, myöh. syys

Slava popediteljam, III, myöh. syys

(Voittajalle kunnia) Ukrainalainen risteytys (Papirovka x McIntosh). Liitettiin Venäjän lajikerekisteriin 1975. Hedelmä kookas, 130 -170 g, tummanpunainen, täyteläinen ja arominen. Malto kullankeltaiseen vivahtava, rapea, mehukasta ja kevytsyöntistä vaikkakin tiivistä Hieno ja lähes ruvenkestävä omena korvaamaan Lobon ja Melban. Mallon kiinteys…

Slavjanka, IV, aik.talvi

Slavjanka, IV, aik.talvi

Mitshurin v. 1896 risteyttämä (Antonovka x Renet Ananasnyj) venäläinen lajike. Hedelmä keltainen, valopuolelta kuultavasti vaalean punainen, keskikokoinen, hyvä pöytä- ja talouskäyttöomena. Malto on valkoista, mehukasta ja makeaa, lievähappoista. Hyvä ruven ja muumiotaudin kestävyys. Puu hillittykasvuinen ja pienikokoinen, tulee nuorena satoikään,…

Snygg, V, kesä

Snygg, V, kesä

Hyvin vanha suomalainen maatiaislajike, lähtöisin Hyvinkäältä n 1880. Puu on hillitty- ja pienikasvuinen ja hyvin aikaisin satoikään tuleva. Hedelmä keskikokoinen tai suuri, kauniin punaviiruinen. Malto karkearakeista, mehukasta, imelänhappoista, raikasta. Hyvä syönti ja taloushedelmä. Tunnetuin säleikköpuulajikkeemme. Hedelmä halkeilee herkästi kantakuopan ympäriltä.

Sokerimiron, V, kesä

Sokerimiron, V, kesä

(Mironowka, Mironoje) Hyvin vanha venäläinen lajike, jota on viljelty Karjalan kannaksella jo 1800 luvun alussa. Hedelmät ovat keskikokoisia tai sitä pienempiä, punaviiruisia, kantakuopan seutu vahvasti korkkiutunut. Maku puhtaan imelä, kuivilla paikoilla jopa imelänkarvas. Myöhäissatoinen. Hyvä pölyttäjä.

Sokolovskoje, IV, talvi LK

Luontaisesti kääpiöivä lajike Tsljabinskistä. Venäjän lajikekokeiluun lajike otettiin 1994 ja nimettiin lajikkeeksi 2002. Hedelmä isokokoinen 190–220 g. Pohjaväri kellanvihreä, peiteväri punaisina läiskinä, jotka peittävät suuren osan hedelmän pintaa. Malto tiivistä, mehukasta ja hienorakeista. Maku imelänhappoinen, kypsänä miellyttävän makuinen. Sato poimitaan…

Solntsedar, V, myöh. kesä

Solntsedar, V, myöh. kesä

(Auringon lahja) Vanha lajike vuodelta 1939 Jekaterinburgista. Nimettiin Venäjän lajikerekisteriin 1959. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm Uralilla. Kestävä ainakin Kemi-Kajaani linjalle, joskin saanut leutoina ja märkinä talvina pieniä vaurioita Pohjois-Savon kokeilutarhoilla. Hedelmä kookas 110–150 g. Pohjaväri kullankeltainen, peitevärinä…

Solnyshko, IV, aik. Talvi R

Rupiresistenssi lajike Oriolista vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen, vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmän. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maku…

Stars, III, talvi

Stars, III, talvi

Latvialainen lajike. Syntynyt Starking Delicios-lajikkeen vapaapölytteisestä siemenestä. Nimettiin venäjän lajikerekisteriin 1984 Venäjän luoteisosissa viljeltäväksi. Maku ja ulkonäkö muistuttaa Red Delicios lajiketta. Hedelmä keskikokoinen tai kookas, 140–160 g litteänpyöreä, kauttaaltaan punainen. Hyvänmakuinen. Hyvä ruvenkestävyys. Hedelmät säilyvät helmikuulle.

Strojevskoje III (IV), talvi R

Rupiresistenssi talvilajikeuutuus Oriolista. Otettiin lajikekokeiluun 1997 ja liitettiin lajikerekisteriin 2001. Lajike on runsas- ja aikaissatoinen. Hedelmät keskikokoa suurempia, n 120 g, kartiomaisia. Keltaista pohjaväriä peittää kirkkaanpunainen peiteväri lähes omenan ympäri. Malto karkeahkoa, lievästi vihertävää, tiivistä ja mehukasta. Maku hyvä, makeanhappoinen…

Studentsheskoje, III, myöh. talvi R

Studentsheskoje, III, myöh. talvi R

(Opiskelija) Venäläinen ruvernkestävä talvilajike Moskovan yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta Lajike merkittiin Venäjän lajikerekisteriin 1989. Hedelmät n 150 g, tasakokoisia ja tyylikkään kauniita, punaisia. Malto hienorakeista, mehukasta ja kiinteää. Maku raikkaan happoinen ja sopivasti makea ja aromikas. Kypsyy vasta joulukuulla varastossa, säilyy…

Sugisdessert, III, syys

Sugisdessert, III, syys

Virolainen lajike, jonka on risteyttänyt prof. A Siimon (Antonovka x Wealthy) 1946. Hedelmät keskikokoisia tai suuria, jopa 160 g. Pohjaväri helakankeltainen, peiteväri ruusunpunainen. Malto mehukasta, kellanvalkeaa. Maku raikkaan happoinen, makea ja aromaattinen. Todella hieno omena. Kypsyy syyskuussa ja säilyy marraskuulle.

Suislepp, V, myöh. kesä

Suislepp, V, myöh. kesä

(Suislepper, Suislepskoje, Weissensteiner rothstrahliger, Huovilan omena) Eestiläinen lajike joka on ollut meillä viljelyssä 1900 luvun alusta alkaen. Hedelmät keskikokoisia, silmään päin pyöristyviä, harjuisia. Hehkuvan ruusunpunainen peiteväri koristaa hedelmää viiruina tai läiskinä. Omena on mehukas, makeanhappoinen ja miellyttävän raikas, vadelmamausteinen. Terve…

Summerred, II (III), syys

Summerred, II (III), syys

Kanadalainen (vuodelta 1964) syyslajike, on saavuttanut suurta suosiota omenan ammattiviljelijäin ja kaupan alueella. Myös erinomainen lajike kotipuutarhoihin eteläisessä Suomessa. Hedelmä punainen, raikkaan happoinen ja erinomaisen hyvän makuinen, syysomenaksi hyvin säilyvä. Ei ole esiintynyt rupiongelmia.

Säfstaholm, III (IV), kesä

Säfstaholm, III (IV), kesä

Lajike syntynyt Ruotsissa siemenkylvöstä 1830-luvulla. Hedelmät ovat keskikokoisia, keveitä. Pohjaväri vaaleankeltainen, peiteväriä runsaasti ruusun ja karmiininpunaisina juovina tai läiskinä. Maku makean viinihappoinen. Hyvä pölyttäjä. Vanhoja kartanolajikkeita.

Särsö, III (IV), syys

(Cloetta) Ruotsalainen lajike. Hedelmä keskikokoinen tai suuri, litteänpyöreä, sileäpintainen, oranssipisteinen tai viiruinen. Malto kiinteä, hienon happoinen, vähän makea. Ruvenkestävä ja muutoinkin hyvin terve. Parhaita luomulajikkeitamme.

Tallinnan päärynäomena, III, myöh. kesä

Tallinnan päärynäomena, III, myöh. kesä

(Räävelin päärynäomena) Vanha Eestiläinen lajike 1700 luvulta, jota on Suomessa viljelty jo 100 vuotta. Hedelmä keskikokoinen, vaaleankeltainen, peiteväri runsas ruskehtavan punainen. Malto tiivistä ja hyvin mehukasta, usein kuulakasta. Maku hieno, päärynän makua muistuttava. Korkea C-vitamiinipitoisuus. Satoisampi kääpiöpuuna.

Talvikki, III, talvi

Talvikki, III, talvi

Suomalainen uutuusjaloste Lobo x Yläkauttu. Hedelmä on isokokoinen, kellanvihreä, joskin punaista peiteväriä esiintyy hedelmien valopuolella. Poiminta lokakuun loppupuolella. Hedelmät kypsyvät marraskuun aikana ja säilyvät maaliskuulle saakka. Maku miedosti hapan, mausteinen. Sopii sekä tuore että talouskäyttöön. Lajikkeessa ei ole esiintynyt rupea.

Tambovskoje, III, syys

Tambovskoje, III, syys

Venäläinen syyslajike Mitshurinskista (Skljanka Kurskaja x Belyi Nalif). Menestyy Luoteis-Venäjällä hyvin. Hedelmä 120–140 g, pyöreän ovaalinmuotoinen. Omenan pohjaväri on kellanvihreä, muta kirkkaanpunainen peiteväri peittää hedelmän suurimman osan. Malto on lievästi vihertävää, hienorakeista ja mehukasta. Maku on viinihappoinen ja aromaattinen, hyvä…

Tobias, III, talvi

Tobias, III, talvi

Suomalainen uutuusjaloste Lobo x Huvitus. Hedelmät suuria, kartiomaisia. Väri punainen tai voimakkaan punaviiruinen, myös malto on punertavaa. Maku on erittäin hieno, makea ja aromikas. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Satoisuus hyvä ja säännöllinen.

Tsaarin kilpi, V (VI), kesä

Tsaarin kilpi, V (VI), kesä

(Aino-Omena, Tsarskij schip ploskij). Kotoisin Tartosta, tullut Suomeen 1885. Hedelmä keskikokoinen, kekomainen. Pohjaväri keltainen, jossa auringonpuolella kirkkaita punajuovia. Malto pehmeää ja mehevää. Maku vaatimaton, erinomainen taloushedelmä. Suurisatoinen. Hyvin pakkasenkestävä. Jotkut taimitarhat myyvät tätä Kuhno-nimellä

Tsarskaja, III (IV), kesä

Tsaarillinen, Tsaarittaren päärynä. Aikaisin valmistuva päärynä, kookas n 120 – 200 g, hyvä syöntipäärynä. Maku miedon päärynämäinen, hyvä. Pohjaväri vihreä, peiteväri ruskeina pisteinä, kuori paksu. Kypsyy meillä n.2 viikkoa ennen Yleistä Suomalaista Päärynää. Lajikkeen talvenkestävyys on hyvä. Prof. Mitshurinin mukaan…

Tshizhovskaja, IV, myöh. kesä

Tshizhovskaja, IV, myöh. kesä

Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja krasavitsa). Otettiin valtakunnalliseen koeviljelyyn Venäjällä 1980 ja nimettiin lajikerekisteriin 1993. Hedelmä suurehko 130–150 g. Muoto säännöllisen pitkulainen, vain lievästi kantaan päin suippeneva. Malto pehmeää, mehukasta, ei juurikaan kivisoluja. Maku erittäin makea ja aromikas.…

Tshudnoje, V, kesä LK

Tshudnoje, V, kesä LK

(Ihmeellinen) Luontaisesti kääpiöivä lajike Tseljabinskistä. Hedelmä kookas 120–140 g kesäomena. Omena vihreänkeltainen, peitevärinä voimakasta tummaa punaa. Malto mehukasta, hienorakeista, vaalean vihertävänkeltaista. Maku happamanmakeaa, hyvänmakuista. Talven- ja ruvenkestävyys erinomaiset Sato alkaa kolmantena vuonna, ollen n. 100 kg/puu. Pieni ja kääpiöivä puu,…

Tsistotel, IV, aik.talvi

Tsistotel, IV, aik.talvi

(Kirkastaja) Venäläinen risteytysjaloste (Antonovka x SR 0523) Oriolista. Lajike otettiin koeviljelyyn Venäjällä 1989. Omenan pohjaväri on kiiltävän kellanvihreä, jota peittää kaunis viirukas puna toispuoleisesti. Malto on vihertävää, melko hienorakeista ja mehukasta. Maku on makeanhappoinen, lieväarominen ja hyvin miellyttävä. Hedelmät säilyvät…

Tulskaja Tshornaja, III

Tulan alueelta peräisin oleva venäläinen paikallislajike. Hedelmät 20–25 g, munanmuotoisia, tumman sinisiä. Malto keltaista, usein punajuovaista, tiivistä. Maku makea. Kypsyy melko myöhään. Pidetään hyvin talvenkestävänä. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä.

Tyrni, IV

Tyrni, IV

Lajikevalikoimaamme kuuluvat Rudolf, Raisa ja Terhi. Ensin mainittu on pölyttäjä ja kaksi jälkimmäistä marjoja kantavia lajikkeita. Uutuustyrninä meillä on luonnon emikanta (marjova) Pohjanlahden rannikolta. Luonnonkanta on terve ja vastustuskykyinen tyrnin versotautia vastaan. Tyrni vaatii valoisan kasvupaikan ja kasvuaikana runsaasti vettä.

Uralskoje Nalifnoje VI, syys

(Uralin kuultava nalif) Risteytysjaloste Tseljabinskistä (Punainen Ranetka x Papirova). Liitetty Venäjän lajikerekisteriin 1959. Eräs maailman pakkasenkestävimpiä omenia, sopeutunut hyvin lyhyeen kasvukauteen. Viljellään Luoteis-Venäjällä ja Siperiassa aina Kaukoitään saakka. Hedelmä pieni, 40–60 g, pohjavärillinen. Malto kermanväristä, hienorakeista ja mehevää. Maku on…

Urjalan Taika, III

Kookashedelmäinen punaluumukanta Urjalasta. Hedelmän pohjaväri vaaleankeltainen, jota peittää voimakas kirkas punaväri. Malto vaaleankeltaista, makeaa. Lisättävä kanta valittu n. 100 luumupuun sekakantatarhasta. Itsepölytteinen.. Kasvutapa matalahko, pensastava.

Uslada, IV, syys

Uslada, IV, syys

(nautinto) Hieno risteytysjaloste Moskovan yliopistollisesta puutarhasta 1972 ( Narodnoje x Severjanka ). Hedelmät ovat keskikokoa suurempia, n 120 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja peiteväri ilmenee kirkkaanpunaisina läiskinä tai viiruina lähes omenan ympäri. Malto on valkeaa, kuoren alta punertavaa, hienorakeista ja…

Uvelskaja, III

Venäläinen luumulajike Tseljabinskistä. Myöhäinen. Hedelmä 15 g, pyöreä, tummanpunainen. Malto vaaleankaltaista, mehukasta. Maku on happaman makea ja aromikas. Sato puuta kohti 14–16 kg. Kypsyy syyskuussa.

Vaasan talvi, IV, talvi

Vaasan talvi, IV, talvi

O. Syringin omistuksessa olleen Vaasan Gerbyssä sijainneen taimitarhan erikoislajike 1930 luvulta. Taimitarhaviljelijä Syring vertasi lajiketta laadultaan Åkerö-lajiketta vastaavaksi, mutta mainitsi sen olevan paremmin talvea kestävä ja muutoinkin Pohjanmaan rannikolle soveliaampi. Hedelmä on keskikokoinen tai suuri, pitkänpyöreä, väriltään kellertävä. Maku muistuttaa…

Valkea kuulas, III, kesä

Valkea kuulas, III, kesä

(Transparente blance, Papirovka) Baltialainen lajike, jota viljellään lähes kaikissa maissa. Hedelmä keskikokoinen, nuorissa puissa suuri, pohjavärillinen, vaalean keltainen. Maku raikkaan happoinen, lievästi aromaattinen. Aikais- ja runsassatoinen, hyvä pölyttäjä. Saa helposti pakkasvaurioita, mutta omaa hyvän elpymiskyvyn.

Valkealan syys, V, syys

Valkealan syys, V, syys

(Hannan omena) Valkealan kartanon mainetta saavuttanut pakkasenkestävä ja terve syysomena. Syntynyt n 1860 saksalaisen omenan siemenestä. Hedelmät suuria, yli 100 g, pitkänomaisia. Väri punajuovainen. Maku heikosti happoinen, makea. Lajike on hyvin terve sekä runsas- ja aikaissatoinen.

Vekovaja, IV (V), syys

Mielenkiintoinen syyspäärynälajike Uralilta, Kehitetty Tseljabinskin tutkimustaitoksessa, Kahden päärynäristeytyksen risteytys (Pyrus ussuriensis n:o 41-15-9 x Eliittipäärynä n:n 143). Hedelmä suuri 160–180 g, vihertävänkeltaisia, toispuoleisesti punaisia. Hyvän makuinen. Makupisteet 4,4 asteikolla 0-5. Malto mehukasta imelänhappoista, miellyttävää. Talvenkestävyys on erinomainen ja ruvenkestävyys hyvä.…

Venjaminovskoje, III, talvi R

Rupiresistenssi lajikeuutuus Oriolista. Lajike otettiin kokeiluun 1997 ja nimettiin Venäjän lajikerekisteriin 2001. Hedelmä on n. 130g, lievästi kekomainen, usein epäsymmetrinen lähes ympäriinsä vadelmanpunainen. Malto on vaaleankeltaista, erittäin mehevää, tiivistä ja hienorakeista. Maku imelänhappoinen, kypsänä hyvä. Lajike on aikais- ja erityisen…

Vinnoje, IV, syys

Vanha venäläinen paikallislajike Pavlovskista. Lajike on esiteltynä jo vuoden 1868 ”Russian pomologiassa”. Koeviljelyyn se otettiin 1948 ja liitettiin venäjän lajikerekisteriin 1959 Leningradin alueelle. Hedelmä on kaunis, vadelmanpunatäpläinen. Malto on lievästi vihertävää, mehukasta ja mureaa. Maku miellyttävä, viinihappoinen. Lajikkeella on hyvä…

Vuokko, II (III) kesä

Vuokko, II (III) kesä

Suomalainen uutuuslajike (Melba x Huvitus). Laskettu tutkimuslaitokselta kauppaan syksyllä 1999. Hedelmä keskikokoinen tai suuri, vaaleankeltainen. Malto on mureaa ja mehukasta. Maku lievästi happoinen, hyvin sokerinen, miellyttävä. Omaa kesäomenaksi erittäin hyvän säilyvyyden. Suositellaan korvaamaan Valkea Kuulas lajikkeen. Lajike on todennäköisesti talvenkestävämpi,…

Välirunkokääpiöpuut

Tuotekehitystyömme on kehittänyt kääpiöivän omenapuun, jonka juuristo-osa on voimakaskasvuista ja hyvin ankkuroituvaa antonovkaperusrunkoa. Kasvua hillitään runkoon vartetulla B9 kääpiörunko-osalla, jonka jälkeen alkaa puun lajikeosa. Voimakas juuristo on kääpiöivää juuristoa tehokkaampi veden ja ravinteiden ottaja ja ankkuroi puun hyvin maahan. Välirunko-osa…

Wabiskaw, IV (V)

Wabiskaw, IV (V)

Kanadalainen koristeomenalajike Voimakaskasvuinen puu. Lehdet keväällä punertavia, kesällä pronssinvärisiä. Kukkii runsaasti, kukat suuret puolikerrannaiset tummanruusunpunaiset, heteet voimakkaan keltaiset. Hedelmät 3 cm karmiininpunaiset, vailla käyttöarvoa. Kaunein punakukkaisista

Wealthy, III, talvi

Wealthy, III, talvi

(Tartu roosoun) Lajike on syntynyt Minnesotassa 1860 luvulla marjaomenan siemenestä. Omenan koko vaihtelee, nuorten puiden suurista vanhojen puiden pieniin. Pohjaväri on vihreä, sitä peittaa joskus hyvinkin runsas loistavan punainen peiteväri. Malto valkeaa, mureaa ja mehevää. Maku viinihappoinen, kypsänä miellyttävä. Sadoltaan…

Yleinen keltaluumu, III

Yleinen keltaluumu, III

Kauan Suomessa viljelty keltainen melko kookashedelmäinen luumu. Malto mehukasta, vaaleaa ja hyvin maukasta. Vaatii punaluumun pölyttäjäksi. Viljelemämme kanta on lähtöisin Sortavalasta. Talvenkestävyyttä voidaan parantaa antamalla kasvin pensastua.

Yleinen suomalainen päärynä, III, kesä

Yleinen suomalainen päärynä, III, kesä

Vanhin päärynälajikkeemme. Polveutuu Kuitian kartanon tiluksilta Paraisilta. Emopuu on tuotu sinne 1539 Tallinnasta. Omajuurisena tekee juurivesoja. Hedelmät pienehköjä, enintään 5 cm korkeita, yleensä ruskeanvihreitä, herkkupäärynäksi vaatimattomia, mutta miellyttävän makuisia. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä jalommille lajikkeille.

Zaretsnaja rannaja II (III)

Zaretsnaja rannaja II (III)

Mitshurinskissa kehitetty risteytysjaloste vuodelta 1988 (Eurazia 21 x Volzhskaja Krasavitsa). Aikaisin kypsyvä isohedelmäinen luumu. Hedelmä 35–40 g, lievästi ovaalimainen, tummanvioletti, pinta vahahärmeinen Malto on meripihkan väristä ja mehukasta, hienorakeista, marmeladimaista. Maku hieno, lievähappoinen, makea ja miellyttävän luumuarominen. Lajike on runsassatoinen,…

Zhemzyshnaja, II, kesä

Kaunis kesäomena Mitshurinskista, (Wealthy x Signe Tillisch). Käyttöaika elo–syyskuussa. Hyvä ruvenkestävyys ja satoisa ja aikaissatoinen. Hedelmä kookas, 180 g,. Maku on makeanhappoinen, jota ryydittää voimakas aromi. Väri keltainen, mutta voimakkaasti helmiäishohtoinen. Arvioitu menestyminen II. Koeviljelyssä taimistollamme.

Zimnaja Krasavitsa, IV, talvi

Moskovalainen talviomena (Antonovka x Red Delicieus). Lajike otettiin kokeiluun 1990 ja sitä suositellaan Luoteis-Venäjän alueelle. Hedelmät kooltaan suuria n 170 g, väritykseltään purppuran punaisia. Malto on mehukasta ja hienorakeiista. Maku kypsänä hyvä, sopivasti sokerinen ja happoinen. Käyttöaika marras–toukokuu. Lajikkeella on…

Zimnoje Nizskorosloje, IV, talvi LK

(talvinen matalakasvuinen) Luontaisesti kääpiöivä talviomena Tseljabinskistä. Lajikkeen talvenkestävyys on erittäin hyvä ja ruvenkestävyys hyvä. Hedelmät suuria, 140–160 g. Väritys on vihertävänkeltainen, toispuoleisesti punainen. Maku happoisen makea, miellyttävä. Hedelmät säilyvät tammikuulle saakka. Puu jää pienikokoiseksi, vain 1,5–2,0 m. Ei sovellu kääpiöperusrungolle.

Åkerö, II (III), talvi

Åkerö, II (III), talvi

Vanha ruotsalainen perusomena. Hedelmä yleensä keskikokoinen muodoltaan lieriömäinen. Pohjaväri keltainen, peitevärin määrä vaihtelee, ollen osittain tiilenpunainen. Malto kovaa ja kiinteää. Maku lievähappoinen, makea ja siinä tuntuu Åkerölle ominainen voimakas aromi. Puu tulee varsin myöhään satoikään ja omaa taipumusta jaksottaissatoisuuteen. Lajike…