Hirvensalmen taimisto

Kirsikat

Fanal, III

Fanal, III

Runsassatoisin kirsikkamme. Kirsikat isoja tummanpunaisia ja hyvin mehukkaita, runsashappoisia ja aromikkaita. Morellityyppinen. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. Suositellaan Varjomorellin tilalle. Nyt omajuurisina taimina.

Gårdebo, III, (IV)

Gårdebo, III, (IV)

Ruotsalainen, Smålannista kotoisin oleva melko kestävä imeläkirsikka. Vaatii pölyttäjäksi toisen imeläkirsikan. Aikais- ja runsassatoinen. Kirsikka kookas ja tummanpunainen, makea. Hyvin suosittu lajike naapurimaassamme Ruotsissa.

HAPANKIRSIKAT Prunus cerasus

Hapankirsikat ovat perinteisiä kirsikoita suomalaisten mielestä. Hapankirsikkaa on viljelty Suomessa jo n. 500 vuotta. Alkuperäisistä lajikkeista ei ole tietoa, mutta vanhoissa kartanoissa ja myöhemmin talonpoikaistiloilla kirsikka kuului tavallisiin pihapiirin kasveihin. Kirsikoita lisättiin vanhastaan joko siemenistä tai hakemalla naapurista juurivesataimia. Tämänkaltaisen…

IMELÄKIRSIKAT Prunus avium

Tavallisen suomalaisen makeakirsikkatuttavuus rajoittuu yleensä heinäkuussa torilta ostettuihin ulkomaisiin mustiin, keltaisiin tai punaisiin kirsikoihin, jotka ovat kookkaita verrattuna hapankirsikoihimme ja jotka maistuvat makeilta ja tuntuvat hienoilta ulkomaan hedelmiltä. Tätä taustaa vasten meikäläiset kotipuun happamat ja myöhemmin kypsyvät kirsikat tuntuvat kovin…

Iputj III (IV)

Uusi venäläinen imeläkirsikkahybridi, jonka kantavanhempina ovat mm Leningradskaja tsornaja (Leningradin musta) ja Popeda. Nimettiin lajikkeeksi 1993. Lajike on terve ja tavattoman talvenkestävä. Kypsyy aikaisin, jopa heinäkuun alussa. Kirsikat ovat suuria, 6–9 g, väriltään tummanpunaisia, miltei mustia. Malto on tummanpunaista, tiivistä,…

Kurtshatovskaja, IV

Venäläinen aika erikoinen uutuuskirsikka Tseljabinskistä. Syntynyt Prunus fruticosan (Euroopan kääpiökirsikka) vapaapölytteisestä siemenestä. Kasvutapa pensasmainen, matala n. 1,5 m. Kirsikat n 4 g pyöreitä ja tummanpunaisia. Malto oranssinpunaista, mehuisaa, happaman imelää. Otettu Venäjällä valtakunnalliseen lajikekokeiluun 1994. Ainakin osittain itsepölytteinen.

Lapins, II (III)

Kanadalainen imeläkirsikka vuodelta 1983. Hedelmät tummanpunaisia ja kookkaita, paino jopa 10 g. Kypsyy myöhään, elokuun loppupuolella. Lajike on osittain itsepölytteinen. Viljellään paljon Ruotsissa ja Norjassa, jossa se on saavuttanut tunnetun kauppalajikkeen imagon.

Molodjozhnaja, IV

Molodjozhnaja, IV

Venäläinen hapankirsikkajaloste (Ljubskaja x Vladimirskaja) Moskovan puutarhainstituutista. Rekisteröitiin lajikkeeksi 1993 Moskovan seudulle. Satoisa, hedelmät kypsyvät Suomessa heinäkuun loppupuolella. Puu on matalakasvuinen, oksisto osittain riippuva, hyvä pakkasenkestävyys. Hedelmät keskikokoa suurempia, n. 4-5 g, tummanpunaisia, mehukkaita ja tiiviitä. Maku miellyttävä, hapankirsikalle tyypillinen…

Popeda, III (IV)

Hyvin talvenkestävä valkovenäläinen imeläkirsikka. Kirsikat kookkaita, keltaisia. Malto mehevä, makea ja väriltään keltainen. Lajiketta on käytetty Venäjällä uusien lajikkeiden risteytysjalostuksessa antamaan hyvää talvenkestävyyttä.

Rosso skanskaja, II (IV)

Venäläinen imeläkirsikka, Hedelmä keltapunainen tai miltei kokonaan punainen, makea. Kypsyy heinäkuun lopulla. Vaatii pölyttäjäksi toisen imeläkirsikan. Suurisatoinen ja sato alkaa jo hyvin nuorena. Suositeltava lajike. Saattaa olla huomattavasti kestävämpi kuin mihin nykyinen viljelysuositus viittaa.