Hirvensalmen taimisto

Päärynät

Bessemjanka, II (III), myöh. kesä

Bessemjanka, II (III), myöh. kesä

Vanha venäläinen päärynälajike, jota on viljelty Suomessakin jo lähes 100 vuotta. Hedelmät pienehköjä 60–80 g, pyöreähkön päärynämäisiä, vihreänkeltaisia, pinnassa runsaasti ruskeita korkkipisteitä. Maku mieto ja miellyttävä. Kypsyy elo-syyskuun vaihteessa ja säilyy n 2 viikkoa. On itsesiitoskyvytön, vaikka on hyvä pölyttäjä…

Botanitsherskaja, III, aik.syys

Syyspäärynä Venäjän Oriolista. Kypsyy syyskuun alussa ja säilyy n 3 viikkoa. Hedelmä kookas, 120-130 g, Väritys pääosin kellanvihreä, mutta hienoista punerrusta esiintyy. Malto on kellertävää, keskikovaa ja mehukasta. Maku makea ja lievästi päärynäarominen. Hyvin päärynärupea kestävä. Puu kookas. Koeviljelyssä taimistollamme,…

Detskaja, III (IV), aik kesä

Venäläinen lajike Moskovasta (hybridi n:o 8 x Djushes Letnij). Hyvin aikainen kesäpäärynä, kypsyy elokuussa. Hedelmiä voi säilyttää n 3 viikkoa. Aikaissatoinen ja satoisa. Hyvä ruven- ja talvenkestävyys. Kookas puu. Hedelmä keltainen ja kooltaan 70-80 g. Malto kermanväristä, pehmeää ja mehukasta,…

Elokuun päärynä, II (III), syys

Elokuun päärynä, II (III), syys

(Koetarhan elokuu). Ilmeisesti ruotsalaista alkuperää (Tukholma 1850). Puu pystyoksainen ja myöhemmin kartiomainen. Hedelmä leveän päärynämäinen, keltaisenvihreä. Malto karkeahko, kypsänä pehmeää ja mehukasta, makeaa ja vain lievästi happoista, miellyttävää. Kypsyvät syyskuussa eivätkä säily kauaa. Lajike on ilmeisen talvenkestävä, koska se on…

Flemish beauty, II, aik. talvi

Flemish beauty, II, aik. talvi

(Flaamilainen kaunotar) (Lesnaja krasavitsa) Lajike on löydetty luonnosta Belgiassa 1800 luvun alusta. Se levisi nopeasti useimpiin Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin, jossa siitä kehittyi nopeasti tunnetuin kauppalajike. Hedelmät ovat suuria, jopa 200 g:n painoisia, väri harmaanvihreä ja pinta usein korkkiutunut. Malto…

Gera, III (IV), aik. talvi

Venäläinen lajike Mitshurinskista (Reale Turinskaja x Dotsh Zari). Otettu Venäjällä koeviljelyyn 2003. Talvipäärynä, jonka käyttöaika on vasta marras-joulukuussa. Hedelmä maukas, pääosin vihreä, valopuolella ruskeanpunaista peiteväriä, koko suuri 120 – 150 g. Lajike on ruvenkestävä ja sen talvenkestävyys on hyvä. Puu…

Jakolevskaja, III (IV), talvi

Venäläinen talvipäärynä Mitshurinskista (Talgarskaka Krasavitsa x Dotsh Zari). Lajike otettiin kokeiluun Venäjällä 2003. Talven- ja ruvenkestävyys hyvä. Hyvin satoisa ja kohtalaisen aikaissatoinen. Hedelmä keltapunainen, 120-140 g, maukas. Malto vaaleaa, mehukasta, hieman kivisoluista, lievähappoista. Käyttöaika tammi-maaliskuussa. Puu keskisuuri. Kokeilussa taimistollame.

Kafedralnaja, III (IV), kesä

Moskovan Timirjazovin akatemiassa kehitetty hieno kesäpäärynä ([Olga x Flemish Beauty] x [Djushes Bedro x Flemish Beauty]). Lajike otettiin Venäjällä koeviljelyyn 1990. Talvenkestävyys on erinomainen ja ruvenkestävyys hyvä. Kypsyy elo-syyskuun vaihteessa ja säilyy parisen viikkoa. Satoisa ja aikaissatoinen. Hedelmien koko on…

Karmla, II, (tl), myöh. syys

Eestiläinen lajike vuodelta 1961. Hedelmä kookas n. 100-120 g, vihreänkeltainen, jossa ruskeanpunainen peiteväri. Maku hapokkaan makea, malto kypsänä hienorakeista voipäärynän tyyppistä. Kypsyy syyskuun lopulla. Suositellaan vain hyvin suojaisille kasvupaikoille. Vaatinee pölyttäjän.

Krasulja, IV, aik. kesä

Venäjän Tseljabinskistä kotoisin oleva lajike (Pozdnaja x Maljenkaja). Hyvin aikainen kesäpäärynä, joka kypsyy jo elokuussa. Hyvin aikaissatoinen ja hyvin talvenkestävä lajike. Ruvenkestävyys hyvä. Hedelmä keltapunainen ja erittäin hyvän makuinen, kooltaan 90-100 g. Malto on vaaleaa ja löyhää, hienorakeista ja erittäin…

Kustavi, II, talvi

Kustavi, II, talvi

Suomalainen maatiaiskanta Kustavista. Hedelmät vihertäviä, kookkaita, melko kovamaltoisia. Maku miedon päärynämäinen. Kylmillä paikoilla hedelmät eivät ehdi valmistua. Korjattava viimeistään lokakuun alussa. Kypsyy varastossa

Lada, IV, aik. kesä

Risteytysjaloste Olga (Yleinen Suomalainen Päärynä x Pyrus ussuriensis) x Lesnaja Krasavitsa (Flemish Beauty). Timirjazovin akatemiasta Moskovasta vuodelta 1955. Lajike otettiin koeviljelyyn 1980 ja nimettiin lajikkeeksi 1993. Lajike on erinomaisen talvenkestävä ja hyvin rupea kestävä. Hedelmät ovat 100–110 g leveän päärynämäisiä…

Lel, IV (V), kesä

Venäjän Barnaulista lähtöisin oleva kesäpäärynä. Koeviljely aloitettiin 1993 ja lajike nimettiin Venäjän lajikerekisteriin 1998 mm Altain ja Krasnojarskin alueille Kypsyy elokuussa. Hyvä ruven ja talvenkestävyys. Hedelmä keltapunaviiruinen, pienehkö, 65–75 g, erittäin hyvä kesäinen syöntihedelmä. Malto valkoista, pehmeää, mehukasta, suussasulavaa. Maku…

Luck, II (III), syys

Luck, II (III), syys

Saksalainen lajike. Hedelmä pyöreähkö. Pohjaväri keltainen, jota peittää usein tiilenpunainen peiteväri. Malto on kovaa, karkeaa ja mehukasta. Maku, miellyttävän makea, miedohko, vailla karvautta. Siitepöly hyvin itävää.

Lutsu voipirn, II (III), syys

Lutsu voipirn, II (III), syys

Eestistä meille saatu lajike. Hedelmät kookkaanpuoleisia, keltaisia, malloltaan mehukkaita, hienorakeisia, maultaan miellyttäviä, hapokkaan makeita. Sato kypsyy syyskuussa. Lajike on aikaissatoinen. Menestyminen Suomessa on ollut vaihtelevaa, menestynyt vielä III vyöhykkeen edullisimmilla paikoilla, mutta saanut pakkasvaurioita aivan etelässäkin, minkä vuoksi on jäämässä…

Miney I, syys

Hyvä, mutta talvenarka päärynälajike. Hedelmä suuri, mehukas ja hyvän makuinen. Puu kookas. Istutettava mahdollisimman lämpimälle paikalle tai seinustalle Etelä-Suomessa. Saattaa jäädä tuotannostamme pois.

Naradnaja Jetimova, II (III), syys

Moskovalainen lajike (Tonkovetka x Clapp’s Favourite), vuodelta 1950, lajikkeeksi se rekisteröitiin 1974. Syyspäärynä, kypsyy syyskuussa. Satoisa ja kookkaat hedelmät 110–135 g. Väri keltainen, jota peittää lähes kokonaan kirkas puna. Malto vaaleaa ja mehukkaan tiivistä, suussa sulavaa. Hyvän makuista. Koeviljelyssä taimistollamme.

Olga, IV (V), syys

Olga, IV (V), syys

Mielenkiintoinen venäläinen päärynäristeytys (Yleinen Suomalainen Päärynä x Pyrus ussuriensis).Risteytyksen on tehnyt A Lukasov Habarovskissa 1920. Hedelmät keskikokoisia tai pienehköjä 60–70 g, ovaalin muotoisia, keltaisia. Malto mehukasta, karkeaa, voimakkaasti happoista karvasaromista. Talouspäärynä, hillokäyttöön erinomainen lajike. Puu pystykasvuinen, kookas, erittäin runsaskukkainen ja…

Pamjat Zhegalova, III(IV), myöh. syys

Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Erinomaisesti rupea kestävä lajike. Sato alkaa aikaisin ja on säännöllinen. Hedelmä 120–130 g, pinta sileä ja vehainen, väri vihreänkeltainen. Malto kellertävää, mehukasta, pehmeää. Maku makeanhappoista, aromaattista, miellyttävää. Hedelmät säilyvät 2–3 kuukautta.

Porin päärynä, III, syys

Hieno päärynälöytö Porista. Hedelmät keskikokoisia tai suuria, kullankeltaisia. Maku lievästi happoinen, mausteinen. Suurisatoinen. Kypsyys syyskuussa. Ilmeisesti itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä muille. Korvaa mainiosti venäläisen Tonkovjatka-lajikkeen.

Tsarskaja, III (IV), kesä

Tsaarillinen, Tsaarittaren päärynä. Aikaisin valmistuva päärynä, kookas n 120 – 200 g, hyvä syöntipäärynä. Maku miedon päärynämäinen, hyvä. Pohjaväri vihreä, peiteväri ruskeina pisteinä, kuori paksu. Kypsyy meillä n.2 viikkoa ennen Yleistä Suomalaista Päärynää. Lajikkeen talvenkestävyys on hyvä. Prof. Mitshurinin mukaan…

Tshizhovskaja, IV, myöh. kesä

Tshizhovskaja, IV, myöh. kesä

Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja krasavitsa). Otettiin valtakunnalliseen koeviljelyyn Venäjällä 1980 ja nimettiin lajikerekisteriin 1993. Hedelmä suurehko 130–150 g. Muoto säännöllisen pitkulainen, vain lievästi kantaan päin suippeneva. Malto pehmeää, mehukasta, ei juurikaan kivisoluja. Maku erittäin makea ja aromikas.…

Vekovaja, IV (V), syys

Mielenkiintoinen syyspäärynälajike Uralilta, Kehitetty Tseljabinskin tutkimustaitoksessa, Kahden päärynäristeytyksen risteytys (Pyrus ussuriensis n:o 41-15-9 x Eliittipäärynä n:n 143). Hedelmä suuri 160–180 g, vihertävänkeltaisia, toispuoleisesti punaisia. Hyvän makuinen. Makupisteet 4,4 asteikolla 0-5. Malto mehukasta imelänhappoista, miellyttävää. Talvenkestävyys on erinomainen ja ruvenkestävyys hyvä.…

Yleinen suomalainen päärynä, III, kesä

Yleinen suomalainen päärynä, III, kesä

Vanhin päärynälajikkeemme. Polveutuu Kuitian kartanon tiluksilta Paraisilta. Emopuu on tuotu sinne 1539 Tallinnasta. Omajuurisena tekee juurivesoja. Hedelmät pienehköjä, enintään 5 cm korkeita, yleensä ruskeanvihreitä, herkkupäärynäksi vaatimattomia, mutta miellyttävän makuisia. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä jalommille lajikkeille.