Hirvensalmen taimisto

Päärynät

Ahtialan punapäärynä, II

Kotimainen Ahtialan kartanon lajike. Hedelmä keskikokoinen, vihreä, valopuolelta punertava. Maku miellyttävä. Kypsyy lokakuussa. Tämä historiallinen lajike jää tuotannostamme pois.

Americana, II

Ilmeisesti Virolainen lajike. Hedelmä keltapunainen kookas ja maukas. Koeviljelyssä taimistollamme.

Aunen päärynä, III, syys

Suomalainen maatiaiskanta. Hedelmä keskikokoa pienempi, pyöreähkö, pitkäkantainen, aurinkoisina kesinä toispuoleisesti punaväritteinen. Maku tavallisen päärynämäinen, vaatimaton. Kypsyy syyskuussa. Säilyy enintään 2 viikkoa.

Bessemjanka, II (III), myöh. kesä

Vanha venäläinen päärynälajike, jota on viljelty Suomessakin jo lähes 100 vuotta. Hedelmät pienehköjä 60–80 g, pyöreähkön päärynämäisiä, vihreänkeltaisia, pinnassa runsaasti ruskeita korkkipisteitä. Maku mieto ja miellyttävä. Kypsyy elo-syyskuun vaihteessa ja säilyy n 2 viikkoa. On itsesiitoskyvytön, vaikka on hyvä pölyttäjä muille lajikkeille.

Billnäsin leiviskä, II (III)

Hyvin vanha päärynälajike Billnäsin kartanosta. Tämä vanha lajike jää tuotannostamme pois.

Botanitsherskaja, III, aik.syys

Syyspäärynä Venäjän Oriolista. Kypsyy syyskuun alussa ja säilyy n 3 viikkoa. Hedelmä  kookas, 120-130 g, Väritys pääosin kellanvihreä, mutta hienoista punerrusta esiintyy. Malto on kellertävää, keskikovaa ja mehukasta. Maku makea ja lievästi päärynäarominen. Hyvin päärynärupea kestävä. Puu kookas. Koeviljelyssä taimistollamme, kestänyt hyvin.

Burakova, II, syys

Ilmeisesti alun perin Ukrainalainen lajike. Hedelmä kokonaan punainen, myös malto punertava. Hedelmä 100–120 g. Puu keskikokoinen. Koeviljelyssä taimistollamme.

Detskaja, III (IV), aik kesä

Venäläinen lajike Moskovasta (hybridi n:o 8 x Djushes Letnij). Hyvin aikainen kesäpäärynä, kypsyy elokuussa. Hedelmiä voi säilyttää n 3 viikkoa. Aikaissatoinen ja satoisa. Hyvä ruven- ja talvenkestävyys. Kookas puu. Hedelmä keltainen ja kooltaan 70-80 g. Malto kermanväristä, pehmeää ja mehukasta, maku makea. Menestynyt taimistomme päärynälajikekokeilussa erittäin hyvin.

Elokuun päärynä, II (III), syys

(Koetarhan elokuu). Ilmeisesti ruotsalaista alkuperää (Tukholma 1850). Puu pystyoksainen ja myöhemmin kartiomainen. Hedelmä leveän päärynämäinen, keltaisenvihreä. Malto karkeahko, kypsänä pehmeää ja mehukasta, makeaa ja vain lievästi happoista, miellyttävää. Kypsyvät syyskuussa eivätkä säily kauaa. Lajike on ilmeisen talvenkestävä, koska se on menestynyt vielä IV vyöhykkeen lämpimillä kasvupaikoilla.

Flemish beauty, II, aik. talvi

(Flaamilainen kaunotar) (Lesnaja krasavitsa) Lajike on löydetty luonnosta Belgiassa 1800 luvun alusta. Se levisi nopeasti useimpiin Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin, jossa siitä kehittyi nopeasti tunnetuin kauppalajike. Hedelmät ovat suuria, jopa 200 g:n painoisia, väri harmaanvihreä ja pinta usein korkkiutunut. Malto kellertävää, hienorakeista, mehevää, sulavaa, makeaa ja ryytimäisen mausteista. Ilmeisesti itsepölytteinen. Arvokkaimpia päärynälajikkeitamme. Vaatii lämpimän kasvupaikan.

Forssin päärynä, III (IV), kesä

Suomalainen maatiaispäärynä Mikkelin maalaiskunnasta. Hedelmät ruskeita, keskikokoisia, voimakasmakuisia, säilyvät vain kaksi viikkoa. Antaa omenasoseelle pikantin aromin. Hyvin talvenkestävä ja hyvä pölyttäjä muille lajikkeille. Jää tuotannostamme pois.

Gera, III (IV), aik. talvi

Venäläinen lajike Mitshurinskista (Reale Turinskaja x Dotsh Zari). Otettu Venäjällä koeviljelyyn 2003. Talvipäärynä, jonka käyttöaika on vasta marras-joulukuussa. Hedelmä maukas, pääosin vihreä, valopuolella ruskeanpunaista peiteväriä, koko suuri 120 - 150 g. Lajike on ruvenkestävä ja sen talvenkestävyys on hyvä. Puu kookas. Koeviljelyssä taimistollamme.

Heikki, III, syys

Keskikokoinen, muodoltaan pyöreä päärynä Lohjan seudulta. Hyvän makuinen ja melko aikaisin kypsyvä.

Jakolevskaja, III (IV), talvi

Venäläinen talvipäärynä Mitshurinskista (Talgarskaka Krasavitsa x Dotsh Zari). Lajike otettiin kokeiluun Venäjällä 2003. Talven- ja ruvenkestävyys hyvä. Hyvin satoisa ja kohtalaisen aikaissatoinen. Hedelmä keltapunainen, 120-140 g, maukas. Malto vaaleaa, mehukasta, hieman kivisoluista, lievähappoista. Käyttöaika tammi-maaliskuussa. Puu keskisuuri. Kokeilussa taimistollame.

Kafedralnaja, III (IV), kesä

Moskovan Timirjazovin akatemiassa kehitetty hieno kesäpäärynä ([Olga x Flemish Beauty] x [Djushes Bedro x Flemish Beauty]). Lajike otettiin Venäjällä koeviljelyyn 1990. Talvenkestävyys on erinomainen ja ruvenkestävyys hyvä. Kypsyy elo-syyskuun vaihteessa ja säilyy parisen viikkoa. Satoisa ja aikaissatoinen. Hedelmien koko on 100–130 g.  Keltaista pohjaväriä peittää kirkas puna. Malto on vaaleaa, tiivistä ja erittäin mehukasta, hienorakeista. Maku erittäin hyvä, mietohappoinen ja arominen. ja kookas 100–130 g. Puu keskikokoinen. Menestynyt erinomaisesti lajikekokeilussamme.

Karamelnaja, II (III), syys

Moskovalainen syyspäärynä Timirjazovin akatemiasta. Käyttöaika on loka-marraskuussa.  Hyvä ruven- ja kohtalainen talvenkestävyys. Hedelmä keltainen, erittäin hyvän makuinen, kooltaan 80–110 g. Kokeilussa taimistollamme.

Karmla, II, (tl), myöh. syys

Eestiläinen lajike vuodelta 1961. Hedelmä kookas n. 100-120 g, vihreänkeltainen, jossa ruskeanpunainen peiteväri. Maku hapokkaan makea, malto kypsänä hienorakeista voipäärynän tyyppistä. Kypsyy syyskuun lopulla. Suositellaan vain hyvin suojaisille kasvupaikoille. Vaatinee pölyttäjän.

Krasulja, IV, aik. kesä

Venäjän Tseljabinskistä kotoisin oleva lajike (Pozdnaja x Maljenkaja). Hyvin aikainen kesäpäärynä, joka kypsyy jo elokuussa. Hyvin aikaissatoinen ja hyvin talvenkestävä lajike. Ruvenkestävyys hyvä. Hedelmä keltapunainen ja erittäin hyvän makuinen, kooltaan  90-100 g. Malto on vaaleaa ja löyhää, hienorakeista ja erittäin mehukasta. Hedelmät säilyvät enintään 2 viikkoa. Puun kasvu keskivoimakas.

Kujbyshevskaja Zolotistaja, III, kesä

Venäjän Samarasta kotoisin oleva kesäpäärynä. Kypsyy elo-syyskuun vaihteessa ja säilyy enintään 3 viikkoa. Aikaissatoinen ja satoisa päärynä. Hedelmä pitkänomainen ja kookas, 150 g, keltapunainen ja maukas. Ruvenkestävä. Talvenkestävyys hyvä. Koeviljelyssä taimistollamme.

Kustavi, II, talvi

Suomalainen maatiaiskanta Kustavista. Hedelmät vihertäviä, kookkaita, melko kovamaltoisia. Maku miedon päärynämäinen. Kylmillä paikoilla hedelmät eivät ehdi valmistua. Korjattava viimeistään lokakuun alussa. Kypsyy varastossa

Lada, IV, aik. kesä

Risteytysjaloste Olga (Yleinen Suomalainen Päärynä x Pyrus ussuriensis) x Lesnaja Krasavitsa (Flemish Beauty). Timirjazovin akatemiasta Moskovasta vuodelta 1955. Lajike otettiin koeviljelyyn 1980 ja nimettiin lajikkeeksi 1993. Lajike on erinomaisen talvenkestävä ja hyvin rupea kestävä. Hedelmät ovat 100–110 g leveän päärynämäisiä Väritys on pohjaltaan vaaleankeltainen, kirkas vaalea puna peittää hedelmän valopuolta. Malto kellertävää, mehukasta ja hienorakeista. Maku hyvä, makeanhappoinen ja  lievästi arominen. Lajike talveentuu harvinaisen aikaisin ja on menestynyt hyvin IV-vyöhykkeen kokeilutarhoissa. Ladan kukkanuput ovat kauniin vaaleanpunaisia. Pölyttäjäksi Venäjällä suositellaan Tsisovskaja-lajiketta.

Lel, IV (V), kesä

Venäjän Barnaulista lähtöisin oleva kesäpäärynä. Koeviljely aloitettiin 1993 ja lajike nimettiin Venäjän lajikerekisteriin 1998 mm Altain ja Krasnojarskin alueille Kypsyy elokuussa. Hyvä ruven ja talvenkestävyys. Hedelmä keltapunaviiruinen, pienehkö, 65–75 g, erittäin hyvä kesäinen syöntihedelmä. Malto valkoista, pehmeää, mehukasta, suussasulavaa. Maku makeahkoa mausteista. Puu keskikokoinen tai suuri. Koeviljelyssä taimistollamme.

Lukashovka Rannaja, IV (V), kesä

Vanha kestävä kesäpäärynä Venäjän Habarovskista 1900-luvun alkupuolelta. Kypsyy elokuussa. Hyvä ruvenkestävyys ja erinomainen talvenkestävyys. Talvenkestävyyttä pidetään eriomaisena ja ruvenkestävyyttä hyvänä. Kokeviljelyssä taimistollamme ja Sallassa.

Lutsu voipirn, II (III), syys

Eestistä meille saatu lajike. Hedelmät kookkaanpuoleisia, keltaisia, malloltaan mehukkaita, hienorakeisia, maultaan miellyttäviä, hapokkaan makeita. Sato kypsyy syyskuussa. Lajike on aikaissatoinen. Menestyminen Suomessa on ollut vaihtelevaa, menestynyt vielä III vyöhykkeen edullisimmilla paikoilla, mutta saanut pakkasvaurioita aivan etelässäkin, minkä vuoksi on jäämässä pois tuotannostamme.

Luck, II (III), syys

Saksalainen lajike. Hedelmä pyöreähkö. Pohjaväri keltainen, jota peittää usein tiilenpunainen peiteväri. Malto on kovaa, karkeaa ja mehukasta. Maku, miellyttävän makea, miedohko, vailla karvautta. Siitepöly hyvin itävää.

Miney I, syys

Hyvä, mutta talvenarka päärynälajike. Hedelmä suuri, mehukas ja hyvän makuinen. Puu kookas. Istutettava mahdollisimman lämpimälle paikalle tai seinustalle Etelä-Suomessa. Saattaa jäädä tuotannostamme pois.

Moskovskaja, II (III) syys

Vanha venäläinen päärynälajike, hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen. Väri vihreä, kypsyessä kellastuva. Malto pehmeää ja mehukasta, maku makea ja päärynämäisen aromikas. Kypsyy n. 15.9. ja säilyy kolmisen viikkoa.

Naradnaja Jetimova, II (III), syys

Moskovalainen lajike (Tonkovetka x Clapp’s Favourite), vuodelta 1950, lajikkeeksi se rekisteröitiin 1974. Syyspäärynä, kypsyy syyskuussa. Satoisa ja kookkaat hedelmät 110–135 g. Väri keltainen, jota peittää lähes kokonaan kirkas puna. Malto vaaleaa ja mehukkaan tiivistä, suussa sulavaa. Hyvän makuista. Koeviljelyssä taimistollamme.

Olga, IV (V), syys

Mielenkiintoinen venäläinen päärynäristeytys (Yleinen Suomalainen Päärynä x Pyrus ussuriensis).Risteytyksen on tehnyt A Lukasov Habarovskissa 1920. Hedelmät keskikokoisia tai pienehköjä 60–70 g, ovaalin muotoisia, keltaisia. Malto mehukasta, karkeaa, voimakkaasti happoista karvasaromista. Talouspäärynä, hillokäyttöön erinomainen lajike. Puu pystykasvuinen, kookas, erittäin runsaskukkainen ja -satoinen. Kauniin punainen lehdistön syysväritys. Hyvä pölyttäjä. Talvenkestävin päärynämme. Myös hyvä pihan katseenvangitsijapuuna.

Olgan poika, IV, syys

Olga-lajikkeen siemenjälkeläinen, Hedelmä hyvin kookas, hapahko talouspäärynä.

Olgan tyttö, IV

Niinikään Olgan siementaimi. Hedelmä pienehkö ja makeahko. Voidaan pitää hyvänä joskin vaatimattomana syöntipäärynänä III ja IV vyöhykkeillä.

Pamjat Anzina III, syys

Moskovalainen lajike, kehitetty Timirjazovin akatemiassa. Kypsyy syyskuussa ja säilyy kaksi viikkoa. Erinomainen ruvenkestävyys ja hyvä talvenkestävyys. Hedelmä 120 g, keltapunainen. Maku miellyttävä. Koeviljelyssä taimistollamme.

Pamjat Zhegalova, III(IV), myöh. syys

Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Erinomaisesti rupea kestävä lajike. Sato alkaa aikaisin ja on säännöllinen. Hedelmä 120–130 g, pinta sileä ja vehainen, väri vihreänkeltainen. Malto kellertävää, mehukasta, pehmeää. Maku makeanhappoista, aromaattista, miellyttävää. Hedelmät säilyvät 2–3 kuukautta.

Pepi, II (III), syys

Virolainen lajike. Hedelmä keskikokoinen keltainen, mehukas ja hyvän makuinen. Kypsyy syyskuussa. Aikaissatoinen. Itsepölytteinen.

Porin päärynä, III, syys

Hieno päärynälöytö Porista. Hedelmät keskikokoisia tai suuria, kullankeltaisia. Maku lievästi happoinen, mausteinen. Suurisatoinen. Kypsyys syyskuussa. Ilmeisesti itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä muille. Korvaa mainiosti venäläisen Tonkovjatka-lajikkeen.

Prazdnitshnaja II (III) myöh. kesä

Moskovalainen kesäpäärynä Timirjazovin akatemiasta. Herkullisen makuinen, koko 80–100 g, keltainen. Hyvä ruvenkestävyys ja kohtalainen talvenkestävyys. Koeviljelyssä taimistollamme.

Rumnaja Kedrina, II (III), myöh. kesä

Venäjän Samarasta kotoisin oleva kesäpäärynä. Kypsyy syyskuun alussa.. Hedelmä iso 130–150 g. Pohjaväri vihertävänkeltainen, peiteväri ruskeanpunainen. Er. hyvä maku. Puu keskisuuri. Satoisuus kohtalainen, mutta myöhään alkava. Koeviljelyssä taimistollamme.

Rumnaja Letnaja III (IV), aik.kesä

Venäläinen kesäpäärynä Timirjazovin akatemiasta Moskovasta. Kypsyy elokuussa, säilyy vain viikon. Hedelmä 100-120 g, keltapunainen. Maku erittäin hyvä, mutta väkevöityy ylikypsyessään. Lajike on ruvenkestävä, talvenkestävyys hyvä. Koeviljelyssä taimistollamme.

Skorospelka Iz Mitshurinska, III, aik. kesä

Venäjän Mitshurinskista kotoisin oleva lajike. Kesäpäärynä. kypsyy elokuussa. Kohtalainen talvenkestävyys ja er. hyvä ruvenkestävyys. Aikais- ja runsassatoinen. Erittäin hyvän makuinen keltainen, n. 70 g:n painoinen hedelmä. Puu keskisuuri. Kokeilussa taimistollamme.

Stolishnaja, III, syys

Täyspunainen päärynälajike Timirjazovin akatemiasta. Hedelmän koko n. 200 g. Menestynyt erinomaisesti taimistomme lajikekokeilussa.

Tohtorin päärynä, II (III), syys

Suomalainen Ahtialan kartanon lajike. Hedelmä keskikokoinen, paksukuorinen, auringon puolelta punertava. Malto karkeaa, mehukasta. Kypsyy syyskuun alussa. Puu tanakka. Kotipuutarha-lehden makutestin voittaja.

Tonkovjatka, III, syys

Vanha venäläinen ja meillä kauan viljelty lajike, talouspäärynä. Jää pois tuotannostamme.

Tsarskaja, III (IV), kesä

Tsaarillinen, Tsaarittaren päärynä. Aikaisin valmistuva päärynä, kookas n 120 - 200 g, hyvä syöntipäärynä. Maku miedon päärynämäinen, hyvä. Pohjaväri vihreä, peiteväri ruskeina pisteinä, kuori paksu. Kypsyy meillä n.2 viikkoa ennen Yleistä Suomalaista Päärynää. Lajikkeen talvenkestävyys on hyvä. Prof. Mitshurinin mukaan lajike on Venäjän vanhin päärynälajike, mm Tsaari Mihail Fedorovishilla oli hedelmätarhassaan jo vuonna 1613 näitä päärynöitä.

Tshizhovskaja, IV, myöh. kesä

Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja krasavitsa). Otettiin valtakunnalliseen koeviljelyyn Venäjällä 1980 ja nimettiin lajikerekisteriin 1993. Hedelmä suurehko 130–150 g. Muoto säännöllisen pitkulainen, vain lievästi kantaan päin suippeneva. Malto pehmeää, mehukasta, ei juurikaan kivisoluja. Maku erittäin makea ja aromikas. Kypsä syyskuun puolivälissä. Ei ole esiintynyt päärynärupea. Talvenkestävyys erittäin hyvä, tuottanut satoa mm. Sallassa. Hyvä pölyttäjä Lada-päärynälle.

Tuorlan päärynä, III, kesä

Uudelleen tuotantoon otettu suomalainen maatiaispäärynä, hedelmä pieni, mutta makea.

Vaasan päärynä, IV, syys

Ussurinpäärynää muistuttava päärynätyyppi Vaasasta, Kartiomainen kasvutapa. Runsas ja hyvin aikainen kukinta. Punainen syysväritys. Hieno koristepuu. Hedelmät pieniä ja vaatimattomia, lähinnä talouskäyttöön.

Vekovaja, IV (V), syys

Mielenkiintoinen syyspäärynälajike Uralilta, Kehitetty Tseljabinskin tutkimustaitoksessa, Kahden päärynäristeytyksen risteytys (Pyrus ussuriensis n:o 41-15-9 x Eliittipäärynä n:n 143). Hedelmä suuri 160–180 g, vihertävänkeltaisia, toispuoleisesti punaisia. Hyvän makuinen. Makupisteet 4,4 asteikolla 0-5. Malto mehukasta imelänhappoista, miellyttävää.  Talvenkestävyys on erinomainen ja ruvenkestävyys hyvä. Puu leveähkö, kasvu keskivoimakasta. Tämän lajikkeen taimituotantoa lisätään.

Yleinen suomalainen päärynä, III, kesä

Vanhin päärynälajikkeemme. Polveutuu Kuitian kartanon tiluksilta Paraisilta. Emopuu on tuotu sinne 1539 Tallinnasta. Omajuurisena tekee juurivesoja. Hedelmät pienehköjä, enintään 5 cm korkeita, yleensä ruskeanvihreitä, herkkupäärynäksi vaatimattomia, mutta miellyttävän makuisia. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä jalommille lajikkeille.