Venäläistä alkuperää oleva luumu koekäyttöön.
Anttolan luumu III
MTT:n Laukaan valiotaimiaseman kanta. Ohutkuorinen ja makea punaluumu. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä muille luumulajiukkeille.
Evrazia 21, III (IV)
(Euraasia) Kookas venäläinen luumu, joka on syntynyt lajikkeen LaCrescent vapaapölytteisestä siemenestä ja otettiin otettiin valtakunnalliseen lajikekokeiluun Venäjällä1971 ja nimettiin lajikkeeksi 1986. Talvenkestävyys on hyvä. Viljelyalue meillä Keski-Suomeen saakka. Hedelmät 25-35 g. Pohjaväri on keltainen, mutta usein tummanpunaisen peitevärin peittämä, pinta…
Gramilja, II (?)
Venäläistä alkuperää oleva luumu koekäyttöön. Kokeilussa kääpiöperusrungolle.
Kinnalan punaluumu, III
Pälkäneeltä lähtöisin oleva melko kookashedelmäinen Hämeessä suosittu punaluumukanta. Itsepölytteinen. Hyvä pölyttäjä muille.
Kollektivnaja, III, (IV)
Venäläinen luumu. Paino 30-40 g. Pyöreä tai vähän pitkulainen, Säännöllinen. Selvä ja matala vatsauurre. Väri vaalean kullankeltainen. Malto kullankeltaista. Kokonaisuus kaunis. Kypsyy syyskuun alussa. Maku miedon makea ja vähän luumuarominen. Kokeilussa kääpiöperusrungolle.
Konfetnoje, II (?)
Venäläinen herkkuluumu, konvehtimainen.
Kujashaka, III
Venäläistä alkuperää oleva luumujaloste Tseljabinskistä. Lajike on kahden luumulajin, Ussurinluumun (Prunus ussuriensis) ja Kanadaluumun (Prunus nigra) risteytymä. Hedelmät ovat 20–25 g:n kokoisia ovaalinmuotoisia, punaisia ja voimakkaasti vahaisia. Malto on keltaista ja mehukasta ja erittäin hyvän makuista. Kypsyy syyskuun alkupuolella. On…
Kuokkalan luumu, III
Venäjältä meille kulkeutunut luumukanta. Suomessa lisättävän kannan emopuu on Jyväskylässä. Luumu kookas ja kauniin punainen. Hyvän makuinen. Puun oksisto osittain riippuva.
Mari, I (II)
Virolainen hieno ja suosittu luumu. Hedelmä sininen, makea ja mehukas. Puu voimakaskasvuinen, mutta tulee aikaisin satoikään. Kypsyy syyskuussa. Suositellaan lämpimille kasvupaikoille tai seinustoille
Parikkalan tumma luumu, III (IV)
Kaakkois-Suomesta kauan viljelty ja hyvin menestyvä tummanpunainen punaluumu, makea ja paksukuorinen. Kypsyy jo elokuussa. Säilyy parisen viikkoa. Erittäin hyvä luumu myös hilloksi. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä keltaluumuille. Nyt saatavana myös omajuurisena (mikrolisättynä).
Podarok sankt Petersburg, III (IV), (ml, mp)
Venäläinen myrobalaani. Lajikkeen kehitystyössä on ollut mukana mm Pavlovskin tutkimusasema Pietarin lähellä. Otettu lajikekokeisiin venäjällä 1995 ja rekisteröity lajikkeeksi 1999. Kukkii toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. Kukinta valtavan runsas, upea koristekasvi kukkiessaan. Hedelmä 14-16 g, lähes pyöreä, kullankeltainen. Malto keltaista, mehukasta…
Reine Claude d’Oullins, I (II)
(Keltainen Reine Claude). Vanha ranskalainen luumulajike. Hedelmät kookkaita, lähes pyöreitä, keltaisia. Malto kellanvihreää makeaa ja mehevää, tosi herkullista. Kypsyy syyskuun puolivälissä. Itsepölytteinen. Istutettava lämpimälle paikalle. Puu voimakaskasvuinen.
Renklod Mitshurinskij, III (IV)
Venäjän Mitshurinskissä kehitetty Reine Glaude-tyyppinen luumuristeytys (Eurazia 21 x Reine Claude d´ Althan). Otettiin lajikekokeiluun 1990 ja liitettiin lajikerekisteriin 2000. Hedelmä 30-40 g, pyöreitä. Väri punavioletti, pinta vahainen. Malto on oranssinsävyinen, mehevä. Maku erittäin hyvä, happamanimelä, mausteinen. Kivi irtoaa helposti…
Renklod Rozovaja, III
(Ruusuinen Reine Claude, Rozovajalainen Reine Claude). Venäjältä peräisin oleva Reine Claude-luumun muunnos. Hedelmä väriltään ruusunpunainen, kaunis.
Renklod Sovetskij, III (IV)
Risteytysjaloste (Renklod Uljanischeva x Renklod) Venäjän Rossoshanskin tutkimusasemalta. Lajikekokeilu aloitettiin 1977 ja nimettiin lajikkeeksi 1986. Lajike on satoisuudeltaan hyvä ja aikaissatoinen. Sato valmistuu syyskuun alussa.. Puun kasvu on kohtalaisen voimakasta. Latvus helposti tihenevä ja muodoltaan kartiomainen Hedelmä on kooltaan 30–40…
Renklod Zholtyj, II (III)
Venäläinen Reine Glaude tyyppi Novgorodista: Risteytysjaloste (Renklod Reforma x Skorospelka krasnaja). Otettu valtakunnalliseen lajikekokeiluun Venäjällä 1992. Hedelmät 20–30 g, muodoltaan pyöreitä ja väriltään keltaisia. Malto keltainen mehukkaan makea ja mausteinen, kivi hyvin irtoava. Sato valmistuu elo–syyskuun vaihteessa ja on runsas.…
Shershnovskaja, IV (V)
Hyvin pakkasenkestävä luumulajike Tseljabinskistä. Lajike on peräisin Ussurinluumun vapaasti pölyttyneestä siemenestä. Nimettiin lajikkeeksi vuonna 1988. Hedelmä pieni, 12–15 g , pyöreä. Väri tummanpunainen, luumun pinta voimakkaasti vahainen. Malto kuivahkoa, keltaista. Maku makeanhappoinen, aromaattinen, suhteellisen miellyttävä. Sato kypsyy elo- syyskuun vaihteessa.…
Sholtaja Hopty, IV (V)
Venäläistä alkuperää oleva aika erikoinen luumutyyppi, jota kannattaa kokeilla. Syntynyt Ussurinluumun siemenestä, joka on pölyttynyt Kiinanluumun siitepölyllä. Lajikkeen alkukotina pidetään Ussurinskin kaupunkia. Lajike liitettiin Venäjän lajikerekisteriin 1947 ja sitä suositellaan viljelyyn Siperian alueelle. Hedelmät ovat 15–20 g painoisia, pyöreitä, vaalean…
Sinikka, III (IV)
Czar-luumun jälkeläisiä. Lähtöisin Leivonmäeltä. Pienet, pyöreät, siniset, sisältä ruskeat maukkaat kriikunamaiset luumut. Pakkasenkestävyys paranee, jos kasvin annetaan kasvaa pensasmaisena. Itsepölytteinen, mutta ei sovi aikaisen kukintansa vuoksi keltaluumulle pölyttäjäksi.
Skoroblodnaja, III (IV)
Risteytysjaloste (Ussurinskaja Krasnaja x Climax) Moskovasta Lajike otettiin valtakunnalliseen lajikekokeiluun 1960 ja nimettiin lajikkeeksi 1965. Mainitaan kestävimmäksi luumuksi Venäjällä, sillä perimässä on Siperianluumua ja Ussurinluumua. Hedelmä kohtalaisen suuri, läpimitta 40 mm ja paino 25 g, pyöreä. Kuori paksu ja tiivis,…
Skorospelka Krasnaja, II (IV)
(Nopeasti kypsyvä punainen). Vanha venäläinen kansanlajike, laajalle levinnyt, kypsyy aikaisin. Hedelmä soikea, punainen, poikkeaa meidän punaluumuista, koko 15–20 g, maku tyydyttävä, vähäsokerinen, malto keltainen, yleiskäyttöön. Sato alkaa 3–4 vuotiaana. On ainakin osittain itsepölytteinen. Talveentuu aikaisin.
Tulskaja Tshornaja, III
Tulan alueelta peräisin oleva venäläinen paikallislajike. Hedelmät 20–25 g, munanmuotoisia, tumman sinisiä. Malto keltaista, usein punajuovaista, tiivistä. Maku makea. Kypsyy melko myöhään. Pidetään hyvin talvenkestävänä. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä.
Urjalan Taika, III
Kookashedelmäinen punaluumukanta Urjalasta. Hedelmän pohjaväri vaaleankeltainen, jota peittää voimakas kirkas punaväri. Malto vaaleankeltaista, makeaa. Lisättävä kanta valittu n. 100 luumupuun sekakantatarhasta. Itsepölytteinen.. Kasvutapa matalahko, pensastava.
Uvelskaja, III
Venäläinen luumulajike Tseljabinskistä. Myöhäinen. Hedelmä 15 g, pyöreä, tummanpunainen. Malto vaaleankaltaista, mehukasta. Maku on happaman makea ja aromikas. Sato puuta kohti 14–16 kg. Kypsyy syyskuussa.
Viipurilainen punaluumu, III
Anttolasta löydetty, sinne aikoinaan Viipurista tuotu luumukanta. Hedelmä keskikokoinen, ohutkuorinen, vaalea punapisteinen tai viiruinen, maultaan makea ja aromikas. Puu voimakaskasvuinen. Itsepölytteinen. Parhaita punaluumujamme.
Väskynä, II
Vanhimpia herkkuluumukamme. Hedelmä iso,soikea, sininen. Vain lämpimille kasvupaikoille.
Yleinen keltaluumu, III
Kauan Suomessa viljelty keltainen melko kookashedelmäinen luumu. Malto mehukasta, vaaleaa ja hyvin maukasta. Vaatii punaluumun pölyttäjäksi. Viljelemämme kanta on lähtöisin Sortavalasta. Talvenkestävyyttä voidaan parantaa antamalla kasvin pensastua.
Zaretsnaja rannaja II (III)
Mitshurinskissa kehitetty risteytysjaloste vuodelta 1988 (Eurazia 21 x Volzhskaja Krasavitsa). Aikaisin kypsyvä isohedelmäinen luumu. Hedelmä 35–40 g, lievästi ovaalimainen, tummanvioletti, pinta vahahärmeinen Malto on meripihkan väristä ja mehukasta, hienorakeista, marmeladimaista. Maku hieno, lievähappoinen, makea ja miellyttävän luumuarominen. Lajike on runsassatoinen,…