Hirvensalmen taimisto

Omenat A-J

Jättimelba, III, syys
Jättimelba, III, syys

Jättimelba, III, syys

Suomalainen uutuusjaloste (Melba x Huvitus). Hedelmä kookas, lähes kokonaan hehkuvan punainen. Malto valkeaa ja mehukasta. Maku raikas ja hienoarominen. Satoisuus hyvä ja tasainen. Suositellaan Melban tilalle. Sadekesinä saattaa esiintyä rupea.

Juuso, III, talvi
Juuso, III, talvi

Juuso, III, talvi

Suomalainen uutuuslajike. MTT:n risteytysjaloste Antonovka x Lobo vuodelta 1966. Laskettu kauppaan ja lisäykseen 1998. Hedelmä on keskikokoinen, hieman harjuinen, pohjaväriltään keltainen, mutta tumman punainen peiteväri peittää lähes koko hedelmän. Malto on valkoista, karkeahkoa ja mehukasta. Maku sopivan happoinen, aromaattinen, muistuttaen…

Junyj Naturalist, IV, myöh. syys
Junyj Naturalist, IV, myöh. syys

Junyj Naturalist, IV, myöh. syys

Isajevin jaloste Mitshurinskista (Viirukas kaneli x Wealthy), joka nimettiin Venäjän lajikerekisteriin v. 1993. Puu hillittykasvuinen ja aikaissatoinen. Hedelmä 100 –130 g, muoto pyöreä, mutta varsinkin silmäpuolelta litistynyt. Pohjaväri keltainen, valopuolen väritys voimakkaan karmiininpunainen. Hedelmän malto vaaleaa, mehukasta, kiinteää ja hienorakeista.…

Junost, V, kesä
Junost, V, kesä

Junost, V, kesä

(Oktjabrenok) Venäläinen risteytysjaloste (Keltakaneli x Valkea kuulas) Moskovan hedelmäkoeasemalta v. 1938. Huomionarvoinen lajike Keski- ja Pohjois-Suomeen. Hedelmä keskikokoinen 100–120 g, keltainen, pinnaltaan vahainen. Malto pehmeää, mehevää, heikosti mausteista, makeaa, lievähappoista. Hyvä ruvenkestävyys. Sopii luomuviljelyyn.

Julyred, II, kesä

Uusi amerikkalainen herkkulajike. joka on saamassa vankan sijansa kauppatarhoissamme. Hedelmä täysin punainen, kookas ja aromikas. Kannattaa kokeilla edullisilla paikoilla. Terveys vaikuttaa hyvältä.

Jubiljar, III, syys R

Rupiresistenssi uutuuslajike Oriolin tutkimusasemalta. Hedelmät kookkaita, 130 g, Hedelmän pohjaväri on vihreänkeltainen, peiteväriä n puolet omenan pinnasta, vadelmanpunaista viiruina tai pilkkuina. Malto kermanvaaleaa, mehukasta ja hienorakeista. Maku hyvä, makeanhappoinen. Hedelmät säilyvät n. kuukauden. Lajike on kolmiannoksinen ja tarvitsee pölyttäjän. Lajike…

Jubilej Moskvy, III, talvi R

Omenahybridi Oriolista. Merkitty Venäjän lajikerekisteriin ruvenkestävänä lajikkeena v 1995. Hedelmät tasakokoisin, n 130 g, Pohjaväri kypsänä kullankeltainen, Vadelmanpunaista peiteväriä runsaasti läiskinä ja viiruina. Malto tiivistä, suurirakeista ja mehukasta. Maku kypsänä miellyttävän imelänhappoinen. Hedelmät säilyvät Helmikuulle. Lajike on rupiresistenssi sisältäen Vf-geenin.…

Jaspi, III, syys
Jaspi, III, syys

Jaspi, III, syys

Suomalainen risteytysjaloste (Lobo x Huvitus) vuodelta 1981. Hedelmä kookas, lievästi litteänpyöreä tummanpunainen, kiiltäväpintainen. Maku miedosti happoinen, makea ja aromaattinen. Runsassatoinen. Saa sateisina kesinä omenarupea, ellei ruiskuteta.

Izbrannitsa, III, syys

Omenaristeymä (Antonovka Obyknovennaja x Bellefeur Kitaika) Moskovan yliopistolta. Lajike merkittiin Venäjän lajikerekisteriin 1999. Hedelmä 130–180 g. Omenan pohjaväri on vaalean vihreänkeltainen. Punainen peiteväri peittää hedelmän lähes kokonaan. Malto on vaaleaa, mehevää ja hienorakeista. Maku herkullinen lieväarominen ja runsaasti sokeria sisältävä.…

Imrus, III, talvi R

Risteytysjaloste (Antonovka Obyknovennaja x OR 18T13) Venäjän Oriolista. Talvilajike, jonka hedelmät säilyvät maaliskuulle. Hedelmät 120–180 g, pohjaväri vihertävänkeltainen ja peiteväri kauniin vadelmanpunainen. Malto kermanvalkeaa, tiivistä ja mehukasta, maku kypsänä herkullinen, makeanhappoinen. Lajikkeen talvenkestävyys on hyvä. Se on rupiresistenssi eikä sairastu…

Ijulskoje Tshernenko, IV, kesä

Venäjän lajikerekisteriin v 1965 merkitty kesälajike (Anis Alyi x Papirova). Hedelmät 100–120 g lähes kokonaan punaisia. Malto vihertävänvalkoista, hienorakeista ja mahukasta. Maku voimakkaan aromaattinen, makea ja miedon viinihappoinen. Omena huomattavan kaunis.

Huvitus, IV, aikainen kesä
Huvitus, IV, aikainen kesä

Huvitus, IV, aikainen kesä

Vanhimpia suomalaisia lajikkeita. Lähtöisin prof. Sahlbergin kuuluisasta Huvituksen hedelmätarhasta 1800-luvun lopulla. Hedelmä on pienehkö, lievästi pitkänpyöreä. Hedelmän helakankeltainen pohjaväri on runsaan tumman punan peittämä. Maku on hyvä, imelänhappoinen. Hedelmä kypsyy aikaisin ja tulee herkullisen kuulakkaaksi

Hibernal, V, talvi
Hibernal, V, talvi

Hibernal, V, talvi

Venäläinen lajike, joka on saanut vankan jalansijan Kanadan kylmillä ja karuilla seuduilla. Lajike on kromosomistoltaan neliannoksinen (tetraploiidi). Hedelmät isoja vihreänpunaisia, voimakaan tanniinihappoisia, talousomena. Puu erittäin vankka ja lujarakenteinen, terve ja satoisa. Erinomainen talvenkestävyys.

Heta, III, syys
Heta, III, syys

Heta, III, syys

Suomalainen uutuuslajike, joka pohjautuu MTT:n risteytysaineistoon Lobo x Huvitus 1960-luvun alussa. Laskettu kauppaan 1996. Hedelmä on kookas ja väriltään lähes täysin punainen. Malto on valkoista tai vähän punertavaa, hyvin mehukasta ja kiinteää. Maku miedon happoista, hyvin miellyttävää, sopii pöytähedelmäksi. Kypsyy…

Hava, IV, syys
Hava, IV, syys

Hava, IV, syys

(Hammars varv) Venäläinen lajike, joka on kulkeutunut Suomeen jaloversoina sotakorvauslaivojen rakennustyömaan kautta. Hedelmä suuri 150-180 g, kekomainen, Pohjaväri keltainen, mutta lähes koko hedelmä on voimakkaan punan peittämä. Malto mehukasta ja rapeaa, kevytsyöntistä. Maku raikas, miellyttävä lievästi arominen. Ilmeisen ruvenkestävä, sopii…

Harlamovski, V, syys
Harlamovski, V, syys

Harlamovski, V, syys

Vanhan venäläisen Borovinka lajikkeen muoto, jota viljellään useissa maissa eri nimillä. Hedelmät keskikokoisia tai suuria, lieriömäisiä. useimmiten punaviiruisia. Malto karkeaa ja kiinteän mehukasta. Maku happoinen. Lajike on hyvin aikais- ja runsassatoinen ja terve. Puu pienikokoinen. Luomuviljelyyn talouslajikkeeksi.

Grusovska rannaja, V, aik. syys
Grusovska rannaja, V, aik. syys

Grusovska rannaja, V, aik. syys

(Grusovka Moskovskaja x Papirova) Venäläinen ruvelle vastustuskykyinen lajike. Koko keskikokoinen tai pienehkö 70 – 80 g. Muoto litteänpyöreä. Väri vaaleankeltainen hennon oranssiviiruinen. Ulkonäköä voisi luonnehtia sanoilla ”vaalea kaunotar”. Maku täyteläinen, sopivan happoinen, lievästi aromikas. Miellyttävä syöntihedelmä.

Grusovska Moskovskaja, V, kesä

( Moskovan päärynäomrna) Vanha venäläinen kesälajike ilmeisesti jo 1700-luvun lopulta. Venäjän lajikerekisteriin se merkittiin v 1947. Hedelmä keskikokoinen, 80–100 g, litteänpyöreä, punaviiruinen. Maku hyvä, arominen. Malto harvarakenteista, pehmeää. Satoisuus runsas, mutta jaksottaisuutta esiintyy, osittain itsepölytyskykyinen. Hyvä lajike Pohjois-Suomen kotipuutarhoihin.

Golub Mira, II, talvi

Vanha talvilajike Mitshurinskista. Hedelmät 130–150 g, keltaisia. Malto mehevää, imelänhappoista, suussa sulavaa. Hedelmät säilyvät helmikuulle. Hyväsatoinen. Tarvitsee pölyttäjän. Koeviljelyssä taimistollamme.

Grenman, V, syys
Grenman, V, syys

Grenman, V, syys

Kotoisin Mikkelin mlk:sta 1800-luvun loppupuolelta, Hedelmä pieni litteänpyöreä kellanruskea, viiruinen. Malto hienorakeista, mehevää, miellyttävän viinihappoista, kohtalaisen makeaa, ryytimäisen mausteista. Hieno pöytähedelmä pienestä koostaan huolimatta. Puu on hyvin pakkasenkestävä, lujarakenteinen ja terve.

Gallen, IV, kesä
Gallen, IV, kesä

Gallen, IV, kesä

(Jaatsin omena) Peräisin Jaatsin tilalta Tyrväältä Matilda Gallenin siemenkylvöstä. Hedelmät keskikokoisia tai suuria, keltaisia ja kekomaisia, tulevat kypsyessään kuulakkaiksi. Maku on erittäin hyvä, sopivan sokerinen ja happoinen sekä miellyttävän arominen. Hieno kestihedelmä, jossa korkea C-vitamiinipitoisuus. Aikais- ja runsassatoinen. Peruslajike kotipuutarhoihin…

Favorit, II, talvi

Venäläinen lajike (Wealthy x Bessemjanka Mitshurinskaja). Hedelmä keskikokoinen, maultaan lievähappoinen ja makea, pitkä säilyvyys. Väritys punaläiskäinen tai –viiruinen. Hyvä ruvenkestävyys ja kohtalainen talvenkestävyys. Puu hillittykasvuinen. Koeviljelyssä taimistollamme.

Esteri, V (VI), kesä

Kannan emopuu löydetty Kyyjärveltä. Hedelmä pieni, litteänpyöreä, oranssinruskehtava, pinnalla korkkiutumaa. Maku erittäin miellyttävä voimakkaan päärynäarominen, makea. Puu isokokoinen ja hyvin terve ja talvenkestävä pohjoisillakin alueilla. Todennäköisesti sama lajike kuin Långsjön päärynäomena ja Korobovka.

Eppulainen, IV, aik.talvi
Eppulainen, IV, aik.talvi

Eppulainen, IV, aik.talvi

Suomalainen maatiaislajike. Syntynyt Kerppolan kartanossa Kangasalla v.1925 Grenman lajikkeen siemenestä. Hedelmä keskikokoinen tai kookas, kauniin punainen. Malto puolikovaa, rapeaa, mehukasta ja kevytsyöntistä. Maku ryytimäisen arominen, sopivan makea ja lievähappoinen. Lajike on vastustuskykyinen rupea vastaan ja muutoinkin terve. Parhaita talviomeniamme loka-joulukuun…

Eliakselsan nauris, IV (V), syys
Eliakselsan nauris, IV (V), syys

Eliakselsan nauris, IV (V), syys

Paikallislajike Pohjois-Savosta. Puu hyväkasvuinen, runkojohtoinen ja hyvin terve. Hedelmä kookas, litteänpyöreä, kypsänä keltainen, mehukas ja murea. Maku raikkaan happoinen, Hyvä perus- ja monikäyttöomena. Suositeltava lajike Pohjois-Savoon. Ruvenkestävänä sopii luomuviljelyyn.

Elena, III, kesä

Risteytysjaloste (Ranneje Sladkoje x Diskovery) Valko-Venäjältä. Hedelmät n. 120 g, litteänpyöreitä. Pohjaväri on vaalean vihreä, mutta kirkas ruusunpunainen peiteväri peittää hedelmän lähes kokonaan. Malto keskikovaa, hienorakeista, vihertävää ja mehukasta. Maku aromaattinen makeanhappoinen, herkkuomena. Aikais- ja suurisatoinen. Koeviljelyssä taimistollamme.

Dzin, IV, (pilaripuu) syys

Moskovan puutarhantutkimusinstituutin lajike. Puu on paksurunkoinen ja kasvutavaltaan pilarimainen. Hedelmä on keskikokoinen (80–100 g) keltainen, osittain punakylkinen. Rapean viinihappoinen, maku muistuttaa Loboa. Hedelmät säilyvät jouluun saakka.

Diamond, III, syys
Diamond, III, syys

Diamond, III, syys

Suomalainen risteymä Tammelasta (Moskovan päärynäomena x Linda). Hedelmä kookas, pitkänomainen, karmiininpunaviiruinen. Maku täyteläinen, raikkaan happoinen, makea ja runsasarominen. Malto punahäiveistä, karkeaa ja mehukasta. Vaikuttaa terveeltä lajikkeelta. Puu hyvärakenteinen loivine oksakulmineen. Saanut talvivaurioita koeviljelmillä Pohjois-Savossa.

Bratsud, V, talvi LK

Luontaisesti kääpiöivä lajike Tseljabinskistä. Hedelmä keskikokoinen 90–110 g. Väri vihreän keltainen punaisin merkein. Erinomaisen makuinen ja satoisa. Hyviä talven- ja ruvenkestävyys. Suositellaan Venäjällä Uralin alueelle. Sato alkaa aikaisin. Kääpiöivä kasvutapa, puu jää 2.5 m korkuiseksi.

Borovinka, V, syys

Harlamovski-lajikkeen alkuperäinen kanta 1700-luvun lopulta. Lajiketta on viljelty lähes kaikissa maissa. Lajike on terve ja kestävä. Hedelmät kookkaita, lähes punaisia tai punaviiruisia, hapokkaita. Hyvin aikais- ja runsassatoinen. Hyvä taloushedelmä.

Borgovskoje, V (VI), kesä
Borgovskoje, V (VI), kesä

Borgovskoje, V (VI), kesä

(Peltosalmen imelä) Venäläistä alkuperää. Ehdottomasti talvenkestävimpiä kesälajikkeitamme. Hedelmä keskikokoinen, usein pitkulainen, kypsänä keltainen ja hyvin lievästi punaviiruinen. Maku puhtaan makea, lähes hapoton, lasten suosiossa. Hyvin terve ja satoisa lajike.

Bolotovskoje, III, talvi R

Monivaiheinen risteytysjaloste Venäjän Oriolista. Lajike on rupiresistenssi sisältäen Vf-geenin, ja siis täydellisesti ruvenkestävä. Uutuuslajike, joka on otettu Venäjän lajikerekisteriin v. 2002. Hedelmät ovat suuria 150–200 g, keltaisia, punaviiruisia. Malto on kovaa, vihertävää ja mehukasta. Maku on kypsänä makeanhappoista, raikasta. Hedelmät…

Bessemjanka Mitshurinskaja, IV, syys

Prof. Mitshurinin kehittämä lajike 1930-luvulta. Hedelmä 110–130g, lähes pohjavärillinen, mutta punaviiruinen. Malto kellertävää ja hienorakeista, mehukasta. Maku happoisenmakea, miellyttävä syöntiomena. Säilyy 2–3 kk. Puu on voimakaskasvuinen ja tulee satoikään n 4–5 vuotiaana, kääpiöperusrungolla aikaisemmin. Pidetään hyvin talven ja ruvenkestävänä. Koeviljelyssä…

Bessemjanka Brantsevoj, III, syys

Venäläinen n. kuukauden säilyvä syysomena Timirjazovin akatemiasta Moskovasta. Hedelmät kellanvihreitä, toispuoleisesti punaisia. Maku herkullinen. Lajikkeen talvenkestävyys on hyvä ja ruvenkestävyyskin kohtalaisen hyvä. Aikaissatoinen ja satoisa lajike. Koeviljelyssä taimistollamme

Bellefleur Kitaika, III, myöh.kesä

Risteytysjaloste Mitshurinskista (Keltainen Bellefleur x Kitaika-mat). Hedelmä 110-150 g. Väri vaalean keltainen, joskin valopuolelta punaviiruinen. Maku miellyttävä, mausteinen, makeanhappoinen. Saastuu märkinä kesinä omenarupeen. Sato alkaa myöhään tavallisella perusrungolla.

Beforest, II (III), myöh.talvi

Kanadasta peräisin oleva talvilajike. Hedelmä 110–130 g, kellanvihreää pohjaväriä peittaa viirukas puna. Malto tiivistä ja mehukasta. Maku kypsänä sopivan happoinen ja makea, miellyttävä. Puu on aikais- ja runsassatoinen ja hyvin muumiotautia kestävä. Koeviljelyssä taimistollamme

Baltika, III (IV-V), syys
Baltika, III (IV-V), syys

Baltika, III (IV-V), syys

Venäläinen syyslajike Pavlovskista. Syntynyt Borovinkan vapaapölytteisestä siemenestä. Hedelmä kookas, 120 – 150 g, Pohjaväri keltainen, peiteväri toispuoleista kirkasta punaa. Maku hyvä, makeanhappoinen ja aromikas. Satoisa ja aikaisin satoikään tuleva. Viljellään runsaasti kotiseudullaan Pietarin lähistöllä. Sopii tuore- ja talouskäyttöön, säilyy reilut…

Babushkino, III (IV-V) myöh.talvi

Vanha venäläinen maatiaislajike 1800-luvun alkupuoliskolta. Hedelmä 90 – 120 g, vihreänkeltainen. Maku kypsänä erinomainen, viinihappoisen makea. Hedelmät kypsyvät vasta varastoinnin aikana. Säilyy huhtikuulle saakka. Tulee myöhään satoikään. Puu pitkäikäinen. Koeviljelyssä taimistollamme.

Arx, I (II), talvi
Arx, I (II), talvi

Arx, I (II), talvi

Amerikkalainen kauppaomenalajike, joka on meille tullut Norjasta. Hedelmä painava ja kookas 150–200 g. Voimakkaan punainen peiteväri ympäröi koko hedelmän. Malto kellertävää ja rapeaa. Hedelmällä on hajuveden tyyppinen aromi. Ei ole esiintynyt rupea. Erinomainen kauppaomena, jos osoittautuu riittävän talvenkestäväksi.

Aromatnoje, IV, (V), talvi
Aromatnoje, IV, (V), talvi

Aromatnoje, IV, (V), talvi

Kanadalainen kauppaomenalajike, joka on meille tullut Ruotsista. Sopii vain lämpimille kasvupaikoille. Hedelmä kookas pyöreähkö. Keltaista pohjaväriä peittää toispuoleinen ruskehtava punaväri. Malto hienorakeinen, kellertävä. Maku kypsänä miellyttävän makea ja aromikas. Kypsyy vasta varastoinnin aikana marraskuusta alkaen.

Aroma, II, talvi

Kanadalainen kauppaomenalajike, joka on meille tullut Ruotsista. Sopii vain lämpimille kasvupaikoille. Hedelmä kookas pyöreähkö. Keltaista pohjaväriä peittää toispuoleinen ruskehtava punaväri. Malto hienorakeinen, kellertävä. Maku kypsänä miellyttävän makea ja aromikas. Kypsyy vasta varastoinnin aikana marraskuusta alkaen.

Antonovka, V, talvi
Antonovka, V, talvi

Antonovka, V, talvi

Tunnettu ja laajalle levinnyt ukrainalaisena pidetty lajike, joka kuitenkin on syntyisin Keski-Venäjältä jonkun viljelylajikkeen ja paikallisen metsäomenakannan risteytymästä. Lajikkeesta on runsaasti muunnoksia ja risteytysjälkeläisiä. Suurisatoinen talousomena. Hedelmä kookas kellanvihreä. Maku on hapahko ja omaperäisen aromaattinen. Kypsyy marraskuussa, säilyy pari kuukautta…

Annamaija, V, myöh.kesä

Siemensyntyinen puu Elämäjärveltä. Lyhyeen kasvukauteen sopeutunut ja hyvin aikaisin talveentuva. Hedelmä keskikokoinen tai suuri, kullankeltaista pohjaväriä peittää runsas viirukas punaväri. Malto karkeaa, tiivistä ja kermankeltaista. Maku lievähappoinen, makea ja lievästi arominen. Ilmeisen terve lajike.

Anis polosatij, V, aik. talvi

Viirukas anis. Sama kuin Virossa viljeltävä Joonik aniis. Vanha venäläinen mantereiseen ilmastoon sopeutunut lajike Volgalta. Hedelmä keskikokoinen, voimakkaasti punaviiruinen, kaunis, mehukas ja täyteläisen makuinen, hapokas, jälkimaultaan lievästi anismausteinen. Erityisen hyvä mehu- ja viiniomena. Puu tukevakasvuinen.

Ananaskaneli, V (VI), syys
Ananaskaneli, V (VI), syys

Ananaskaneli, V (VI), syys

(Ananas kaneliomena, Koritschnevoje ananasnoje). Kanelilajikkeiden venäläinen perusmuoto. Hedelmä väriltään oranssinruskehtava, voimakkaasti kanelimausteinen. Erittäin talvenkestävä ja terve lajike. Tulee myöhään satoikään, mutta sittemmin runsassatoinen. Kääpiöperusrungolla on aikaissatoisampi. Hyvä pölyttäjälajike ja yleislajike kotipuutarhoihin.

Amorosa, II, talvi
Amorosa, II, talvi

Amorosa, II, talvi

Ruotsalaisen Aroma-lajikkeen punainen muunnos. Hedelmä kookas, täysin punainen. Herkullinen ja aromikas ja hyvin säilyvä talviomena eteläisille alueille ja lämpimille kasvupaikoille. Kohtalaisen hyvä ruvenkestävyys.

Alesia, II, talvi

Talvilajike Valkovenäjältä. Hedelmä erittäin hyvä säilymään, käyttöaika loka–huhtikuussa. Kohtalainen talvenkesto ja erittäin hyvä ruvenkestävyys. Satoisa ja aikaissatoinen. Hedelmä 120 g, kypsänä hyvänmakuinen, väri punainen. Puu hillittykasvuinen.

Ahosen lakkaomena, IV, syys

Suomalainen maatiaislajike Ahosen taimistolta Karstulasta. Puu pystykasvuinen ja voidaan oksia lyhentämällä viljellä pilaripuuna. Hedelmä keskikokoinen, litteänpyöreä, kauniin lakanpunainen, punapisteinen. Malto kiinteä ja mehukas. Maku sopivan happoinen, viinimäisen makea, lievästi suomuuraimen aromia. Vaikuttaa hyvin terveeltä lajikkeelta. Suositellaan Keski- ja Pohjois-Suomen kotipuutarhoihin.

Aholan aikainen vaha, IV, kesä

Suomalainen maatiaislajike. Lähtöisin Aholan puutarhakoulun hedelmätarhasta Kuusankoskelta 1900-luvun alkupuolelta. Lehtori ja omena-asiantuntia Väinö Lehtosen ”lempilajike”. Hedelmä kekomainen, väriltään vaalea ja heleän punaviiruinen. Malto pehmeää ja mehukasta, joskus kuulakasta. Maku miedon viinihappoinen, lievästi aromikas. Hyvä kotipuutarhan kesäomena.

Afrodita, III, talvi R
Afrodita, III, talvi R

Afrodita, III, talvi R

Täydellisesti rupea kestävä uutuuslajikeVenäjän Oriolista. Hedelmä vadelmanpunainen, kaunis, kookas, keskimäärin 130 g. Maku erinomaisen hyvä, aromikas, mutta vaatii n 2 viikon viileän jälkikypsytyksen kehittyäkseen täydelliseksi. Hedelmien käyttöaika marras – helmikuu. Puu on isokokoinen tavallisella perusrungolla. Arvioitu menestyminen III, mutta on…