Värikkäin ja suosituin kaneliomenamme. Hedelmät keskikokoisia, muoto vaihtelee litteänpyöreästä kekomaiseen. Punavärin määrä vaihtelee viljelyssä olevan kannan mukaan. Maku voimakkaasti kaneliarominen. Hyvin terve ja talvenkestävä. Sopii luomuviljelyyn.
(maanmyötäinen) Luontaisesti kääpiöivä omenahybridi Tseljabinskistä. Omena keskikokoinen tai kookas 90-110 g. Erinomainen talvenkestävyys Uralilla. Aikaissatoinen, sato alkaa 2-vuotiaana. Satoisa, 130 kg/puu. Voidaan suositella hyvin pohjoiseen. Hedelmän pohjaväri vihreänkeltainen, kirkkaan punainen peiteväri peittää hedelmän lähes kokonaan. Maku hapokkaan imelää, aromista ja…
(Tsernenkon voitto) Venäläinen jaloste (Pepin Londonskij x Antonovka) Mitshurinskista. Hedelmä hyvin suuri, 180-220 g, vihreänkeltainen, vailla peiteväriä. Malto valkeaa osittain keltajuovaista, löysää ja hienorakeista, erittäin mehukasta. Maku kypsänä maukas ja viinihappoisen makea. Sato melko myöhään alkava, mutta sitten runsas ja…
Suomalainen maatiaislajike, joka on kotoisin Iitistä Mankalan kosken jokitöyräältä. Hedelmät vaihtelevan kokoisia, lähes kokonaan punavärin ja sinertävän vahahärmeen peitossa. Malto karkeahkoa ja mureaa. Maku sopivan happoinen, makea ja ryytimäisen mausteinen. Saa helposti omenarupea sateisina kesinä.
(lumenalainen, lumikello) Luontaisesti kääpiöivä talvilajike Tseljabinskistä. Kookas talviomena 120–140 g. Säilyvyys helmikuulle Hyvä ruven- ja talvenkestävyys. Satoisuus runsas ja aikaisin alkava. Omena pyöreän kartiomainen. Pohjaväri kirkkaan keltainen, peiteväri heikkoa punerrusta lähes omenan ympäri. Malto valkeaa, tiivistä, mehukasta ja hienorakeista. Maku…
Moskovalainen talviomena, risteytysjaloste, jonka vanhempina on amerikkalaisia (mm D101-hybr.) ja venäläinen (Vjazikovka) lajike. Otettiin Venäjän lajikerekisteriin 2001. Käyttöaika marras–huhtikuu. Erinomainen talvenkestävyys ja hyvä ruvenkestävyys. Lajike on hyvin satoisa ja aikaissatoinen. Maultaan hyvä, makeanhappoinen ja lievästi aromikas. Väriltään hedelmä on täysin…
Lajike on kehitetty Samaran puutarhantutkimuslaitoksella. Hedelmät ovat kartiomaisia, kooltaan 100–130 g. Pohjaväri on lähes valkoista, peiteväri koostuu kirsikanpunaisista läiskistä. Malto on valkeaa ja hienorakeista. Maku hyvä, makeanhappoinen. Sato on runsas ja säännöllinen, sekä aikaisin alkava, Ruvenkestävyys melko hyvä. Koeviljelyssä taimistollamme.
Luontaisesti kääpiöivä pieni puu Tseljabinskistä, korkeus vain 1,5-2 m. Siperialainen uutuuslajike. Omena isokokoinen 160 g. Hyvä ja aromikas syöntiomena. Malto valkeaa ja hienorakeista ja melkoisen kovaa, mehukasta. Pohjaväri kellanvihreä, päivänpuolella oranssinruskehtavaa läpikuultavaa peiteväriä. Maku lievästi happoinen, runsassokerinen, lieväarominen, joskin aromi…
Uusi omenalöytö Mikkelistä. Puu pienikokoinen. Omenat keskikokoisia, litteänpyöreitä, voimakkaan punakylkisiä. Maku raikkaan makea, lievästi happoinen aromikas. Ilmeisen terve lajike.
Suomalainen risteytysjaloste (Huvitus x Melba). Hedelmä pienehkö, kauniin punaviiruinen. Malto pehmeä ja hienorakeinen. Maku hyvin miellyttävä, Melba-arominen. Hedelmät kypsyvät aikaisin, lämpiminä kesinä jo heinäkuun lopulla. Puu on hillittykasvuinen ja talveentuu aikaisin. Sopii säleikköpuuksi. Omaa jonkin verran alttiutta ruvelle. Osoittautunut hyvin…
Suomalainen uutuusjaloste (Lobo x Huvitus). Hedelmä keskikokoinen, voimakkaan tummanpunainen, myös mallossa punaisuutta. Makeahko ja miedosti hienoarominen herkkulajike. Hyvä- ja aikaissatoinen. Sopii Melban tilalle.
(Ensitervehdys) Monisäikeinen risteytysjaloste Orlovista. Hedelmä on kooltaan 130–150 g. Pohjaväri kullankeltainen, peiteväri viirukasta vadelmanpunaa. Malto kermanvaaleaa, mehukasta. Maku imelänhappoinen, miellyttävä. Sato on runsas ja säännöllinen, mutta voimakaskasvuisille perusrungoille vartettuna myöhään alkava. Ruvenkestävyys kohtalainen.
Paikallislajike Saarijärveltä, ilmeisesti venäläistä alkuperää. Hedelmät keskikokoisia kauniin oranssinhohtoisia, voimakastuoksuisia. Maku muistuttaa Melbaa. Hieno ja kestävä herkkuhedelmä. Vaatii raakileharvennuksen. Saastuu sadekesinä rupeen, ellei ruiskuteta.
Kohuttu suomalainen uutuus (Lobo x Huvitus). Laskettu kauppaan syksyllä 1999. Hedelmä keskikokoinen ja paksukuorinen. Omenan väri on erikoinen: tumman purppuranpunainen, miltei musta. Myös mallossa on runsaasti punaväriä. Makea ja kaunis erikoisuus. Puu jää pienikokoiseksi.
Myöhäinen talvilajike USA:sta. Hedelmät ovat kooltaan suuria (110-130 g) ja täysin punaisia. Satoisuus on runsas ja säännöllinen. Ruvenkestävyys hyvä. Voidaan varastoida helmi-maaliskuulle saakka. Kokeilunarvoinen lajike Etelä-Suomeen, vaikka kauppaomenaksi. Koeviljelyssä taimistollamme.
(Mitshurinin muistolle) Isajevin jaloste Samparen Kitaikan siemenkylvöstä. Hedelmä iso 130– 150 g, kirkkaanpunainen. Lokakuussa kypsyvä ja huhtikuulle saakka säilyvä herkullinen talviomena. Malto tiivistä, hienorakeista, valkoista ja mehukasta. Maku on kypsänä herkullinen makeanhappoinen, raikas. Runsas- ja säännöllissatoinen, mutta sato alkaa vasta…
(Lavrikin muistolle) Pietarin seudun lajike Pavlovskin tutkimusasemalta. Omena kookas120-140 g, pitkän kartiomainen, kypsänä vitivalkoinen. Verrattavissa Valkeaan kuulaaseen, mutta on puuna kestävämpi ja hedelmät säilyvät 2-3 kuukautta. Maku imelänhappoinen, miellyttävä. Malto valkoista, kovaa ja mehukasta. Hyvä ruvenkestävyys. Satoisuus runsas ja aikaisin…
Lajike on lähtöisin Ilmajoelta. Hedelmä kookas, kellanvihreä. Maku puhtaan makea. Aikais- ja runsassatoinen, terve lajike pohjoisille alueille.
(Syys-matalakasvuinen) Luontaisesti kääpiöivä risteytyslajike Tseljabinskistä (Uralskoje Nalifnoje x Vydubetskaja palakutshaja). Hedelmä keskikokoa pienempi (70-80 g) syysomena. Korkea talvenkesto, ruvenkestävä. Sato alkaa 3 vuotiaana. Hyvin satoisa. Hedelmät pyöreitä, kellahtavan valkeita lievästi punertavia. Malto happamanmakeaa, hyvän makuista. Lajike on puolikääpiöivä saavuttaen vain…
(Syysilo) Isajevin jaloste Mitshurinskista (Viirukas kaneli x Wealthy). Liitettiin Venäjän lajikerekisteriin 1986. Hedelmä 110–140 g, keltapunainen, viirukas. Maku herkullinen, runsasarominen, kastanjaan tai päärynään vivahtava, makeanhappoinen. Kypsyy syyskuun alussa ja säilyy n. 1,5–2 kk. Puu kookas. Hyvä ruvenkestävyys. Talvenkestävimpiä lajikkeita.
(Syksyn herkku) Hieno venäläinen syysomena, josta tiedot toistaiseksi puuttuvat. Taimistomme koeviljely antaa lisätietoja lähivuosina.
Uusi talvilajike Venäjän Oriolista vuodelta 1967. Koeviljely aloitettiin Venäjällä 1970, lajikerekisteriin se sai merkinnän vuonna 2002. Lajike oin saanut kultamitaleja kansainvälisissä näyttelyissä. Hyvin rupea kestävä, suuri- ja aikaissatoinen. Hedelmien käyttöaika on loka–tammikuulla. Hedelmä on 120-150 g, lähes klokonaan purppuranpunainen. Malto…
Venäjän Oriolista kotoisin oleva myöhäinen talviomena (Severnyj Sinap x Pamjat Mitshurina). Myöhäinen talviomena, jonka hedelmät säilyvät kevääseen saakka. Käyttöaika marras – maaliskuussa. Suuri- ja aikaissatoinen sekä kohtalaisen hyvä ruven ja talvenkestävyys. Hedelmä 130 g, Pohjaväriltään keltainen, mutta tummanpunainen peiteväri ympäröi…
Monitahoinen risteytysjaloste Venäjän Oriolista, kantavanhemmista mainittakoon mm. Antonovka ja Punainen Melba. Hedelmä kookas, 130-150 g, Pohjaväri on keltainen, jota peittää lähes koko hedelmän ympäri kirkkaanpunainen läiskikäs ja viiruinen peiteväri. Malto on tiivistä, karheaa ja hyvin mehukasta. Hedelmä on tosi hyvänmakuinen,…
(Antonovka x SR 0523) Ruvenkestävä kookas kesäomena, Oriolista vuodelta 1977. Lajike sisältää Vm-geenin. Venäjän lajikerekisteriin lajike hyväksyttiin 1999. Omenan koko on 130-170 g. Hedelmät ovat pohjaväriltään keltaista. Pohjaväriä peittää lähes kokonaan tumma viirukas punaväri. Malto hyvin mehukasta ja kovaa, karkearakeista…
Isokokoinen kesäomena (Stark Earliest x Pervyj Saljut) Venäjän Oriolista. Käyttöaika elo – syyskuussa. Kohtalaisen hyvä ruven- ja talvenkestävyys. Suuri- ja aikaissatoinen. Hedelmä maukas ja kookas 130–150 g, punakeltainen, kaunis.
Omenajaloste Oriolista (McIntosh x Bessemjanka Mitshurin) vuodelta 1968. Hyväksyttiin Venäjän lajikerekisteriin 1986. Hedelmä 120 g, karmiininpunainen. Malto kellertävää, kovaa ja pienirakeista. Voimakasarominen, hyvän makuinen, säilyy maaliskuulle. Sato aikaisin alkava, jaksottaisuutta saattaa esiintyä, hyvä ruvenkesto. Puu keskikokoinen. Suosittelemme Lobon tilalle kotipuutarhoissa.
Ruotsalaisen Kaniker lajikkeen siemenjälkeläinen. Hedelmät keskikokoisia, litteänpyöreitä, keltaisia, auringon puolelta rusottavia. Malto hienorakeista, mehukasta, usein kuulakasta. Hienoimpia ja vanhimpia herkkuhedelmiämme. Hyvä pölyttäjä.
Aluksi pidimme maatiaislöytönä Orimattilasta. Nyttemmin on selvinnyt, että kyseessä on Lobon sisarlajike Cortland. Kookas punainen talviomena. Maku ja ulkonäkö muistuttaa Loboa. Kypsyy vasta marraskuussa. Omenat pysyvät hyvin puussa. Ilmeisen hyvä vastustuskyky rupea ja pihlajanmarjakoita vastaan.
Venäläinen A.V.Petrovin jaloste Moskovasta (Antonovka x Borovinka). Hedelmät suuria 120–170 g, keltaisia ja punaviiruisia. Säilyvät marraskuulle. Maku mehuisa ja aromaattinen. Ruven ja talvenkestävyys hyvä.
(Resque x Melba) Hedelmä pitkänomainen, täysin tummanpunainen kesäomena. Maku hapahko, mutta aromikas. Runsassatoinen ja tulee aikaisin satoikään. Menestynyt hyvin Pohjois-Suomessa mm Sallassa ja Sotkamon kauppaviljelmillä. Sadekesinä saattaa saada omenarupea.
(Kansallinen) Isajevin jaloste Mitshurinskista vuodelta 1946 (Bellefleur kitaika x Valkea kuulas). Lajike nimettiin Venäjän lajikerekisteriin 1959. Aikainen syysomena, joka säilyy aina jouluun saakka. Omena keskikokoinen 90–110 g, kuulakas, keltaisen vihreä. Miellyttävän makuinen herkkuomena, makeanhappoinen ja lievästi mausteinen. Hyvä- ja säännöllissatoinen.…
Venäläinen lajike Moskovasta (Keltakaneli x Papirova). Hedelmä kookas, n 125 g, pyöreä, punaviiruinen, mausteinen, kypsänä tulee kuulakkaaksi. Vastustuskykyinen rupea vastaan. Puu tulee aikaisin satoikään ja tekee runsaita satoja. Kypsyy elokuun lopussa.
Maatiaislajike Mäntsälästä. Hedelmä kauniin punainen. Muistuttaa maultaan ja ulkonäöltään James Grieve-lajiketta. Tuottanut hyviä satona Viertamon kokeilutarhassa Karstulassa. Hyvän kestävyytensä vuoksi otettu uudelleen tuotantoon.
(Mustialan valkea talviomena) Lajike polveutuu Mustion tehtaan taimiaineistoon vuodelta 1880 ja on ilmeisesti venäläistä alkuperää. Hedelmä on suurikokoinen korkearakenteinen ja harjuinen, väriltään valkoisenvihreä. Runsashappoinen talousomena. Puu satoisa ja erittäin pakkasenkestävä ja terve. Prof. Meurman mainitsee kirjassaan lajikkeen tuottaneen hedelmiä Rovaniemellä…
(Moskovan talvi) Jaloste Moskovan yliopiston kasvitieteellisessä puutarhasta vuonna 1963 (Wealthy x Antonovka). Hyväksyttiin Venäjän lajikerekisteriin 2002. Hedelmät erittäin suuria, 180-220 g, vihreän keltaisia tummanpuna läiskäisiä. Malto kellertävää keskikovaa, hienorakeista. Maku happoisen makea, lievästi mausteinen. Puu tulee aikaisin satoikään, on terve…
Yli 100 vuotta sitten Pietarista, Regelin puutaimistosta, Mustialan koetarhaan tullut lajike, jonka nimi oli tuntematon. Prof. Meurman nimesi lajikkeen Moskovan Päärynäomenalsi, sen venäläisen alkuperän ja päärynämäisen arominsa johdosta. Hedelmä keskikokoinen, keltainen, lievästi punaviiruinen. Maku hieno viinihappoisen ryytimäinen. Hedelmien tulisi antaa…
Risteytysjaloste (Koritshnoje Novoje x Severnyj Sinap) Moskovan yliopiston puutarhasta vuodelta 1961. Lajikkeen valtakunnallinen kokeilu alkoi 1977 ja se nimettiin lajikerekisteriin 2001. Lajike on myöhäinen ja sen omenat säilyvät aina toukokuulle saakka. Omenat ovat suuria 150–220 g kypsänä kullankeltaisia. Malto on…
Kanadalainen McIntosh jälkeläinen. Hedelmä keskikokoinen, täysin punainen. Maku makean viinihappoinen, hyvin aromaattinen. Tuoksu voimakkaan persikkamainen. Erittäin arka omenaruvelle, mikä seikka vaikeuttaa viljelyä kotipuutarhoissa. Voidaan korvata Sandra-lajikkeella.
(Hunajainen) Herkullisen makuinen venäläinen kesäomena (Wealthy x Kaneli). Hedelmä kookas, 110-140 g, Pohjaväri keltainen, jota peittää oranssi-tumma puna, pinnassa sinihärmeisyyttä. Maku lievästi happoinen, hyvin makea, hunaja-arominen. Malto karkeaa, vihertävää, voimakkaasti kuulakkaaksi tulevaa. Kypsyy elokuun lopussa. Puu voimakaskasvuinen ja ruvenkestävä. Satoisuus…
Herkkulajike Virosta. Hedelmä keskikokoinen, pohjaväri keltainen, joskin oranssinhohtoinen peiteväri peittää lähes koko hedelmän. Malto karkearakeista, mehukasta, makeaa ja aromaattista. Sato on myöhään alkava, joten suositellaan vain kääpiöperusrungolle.
Suomalainen jaloste (Melba x Keltainen syyskalvilli). Omenat suuria, meheviä, makeita ja aromikkaita. Kellertävällä pohjalla punaviiruisuutta. Uusittu kanta, mutta ruven ja muumiotaudin alttiutta esiintyy.
(Majakka) Petrovin jaloste Moskovasta (Keltakaneli x Valkoinen Rosmariini). Hedelmä kookas, 125 g. Pohjaväri keltainen, peiteväri kirkkaan punaista juovaa. Maku kypsänä mausteinen, maukas. Erittäin hyvä säilyvyys, jopa kevääseen saakka.
(Sagulinin Päärynäomena) Ilmeisesti venäläinen lajike, joka myöhemmin (1887) nimettiin Långsjön kartanon mukaan. Hedelmät ovat pieniä, litteänpyöreitä, kellanruskeita ja niissä on runsaasti korkkiutumaa. Maku on heikosti viinihappoinen, hyvin makea, miltei hunajamainen, aromi hieno, päärynämäinen. Herkullisimpia omeniamme. Puu on talvenkestävä ja terve.…
(Punainen syysjuovikas) Pomologi Aapo Leskisen löydös, jota hän suosittelee viljeltäväksi Syysjuovikkaan sijasta. Hedelmä kookas, kauttaaltaan punainen. Maku mausteinen, happoinen, kaunis. Pöytä- ja talouskäyttöön sopiva omena. Puu tanakka ja terve. Suurisatoinen. Sopii luomuviljelyyn.
(Wilnäsin ananas) Marsalkka Mannerheimin lapsuudenkodin lajike Askaisista. Hedelmä Tallinnan päärynäomenan tyyppinen. Maku makea ja voimakkaan mausteinen ananasta tai päärynää muistuttava. Historiallinen lajike. Menestynyt III vyöhykkeen lämpimillä paikoilla.
Suomalainen maatiaisristeymä (Valkea Kuulas x Gyllenkrokin Astrakaani) Syntynyt Lohjalla 1920 luvulla. Hedelmä kookas, vaalea lievästi punaviiruinen. Maku lievähappoinen, täyteläisen makea ja hyväarominen, hyvin mehukas. Todella hieno kesähedelmä. Suositellaan lämmintä kasvupaikkaa.
Kanadalainen McIntosh jälkeläinen. Suosituin kauppaomenalajikkeemme. Hedelmä lähes täysin punainen. Malto kovaa, hienorakeista ja mehukasta. Maku happoinen, lievän imelä ja mausteinen. Hedelmät kypsyvät marraskuussa. Ruvelle arka ja vaatii kemiallista ruventorjuntaa.
Kotimainen, lähtöisin Lohjalta. Hedelmä hyvin kookas, väriltään täysin punainen ja erittäin painava ja mehukas, ihanteellinen viiniomena. Kypsyy lokakuussa ja säilyy jouluun. Maku paranee säilytyksen aikana. Ruvenkestävä. Sopii luomuviljelyyn.
Kanadalainen lajike 1900-luvun alusta. Hedelmä kookas, litteähkön pyöreä, kaunis kirkkaan punainen. Maku sopivan makea ja happoinen sekä hienoarominen. Hedelmät kypsyvät vasta marras-joulukuussa ja säilyvät pitkään. Suositellaan vain lämpimille kasvupaikoille.
Emopuu löydetty Lepaan vanhasta hedelmätarhasta, jossa sen oletetaan syntyneen vuoden 1830-luvulla, Lajiketta pidetään erityisen talvenkestävänä. Hedelmä keskikokoa pienempi, vaalean keltainen, maku makea, hapoton, jonkin verran melonimausteinen. C-vitamiinipitoisuus huomattavan korkea. Hyvä pölyttäjä.
Hinnonmäen koeasemalta n.1920 peräisin oleva lajike (Antonovka x Åkerö).Hedelmä kookas tai keskikokoinen, lieriömäinen. Hedelmä on yleensä pohjavärillinen, kypsänä hyvin vaalean keltainen. Maku mietohappoinen, lievästi Åkerö-mausteinen. Kypsä lokakuun puolivälissä ja säilyy jouluun. Aikais- ja runsassatoinen. Terve. Hyvä luomulajike. Puu on aikais-…
Suomalainen maatiaislajike, joka on lähtöisin Lavian kunnan kansakoulun pihasta 1880-luvulta. Hedelmä keskikokoinen, lievästi litteänpyöreä, väriltään useimmiten kokonaan tumman kirkkaanpunainen. Malto hienorakeista, tiivistä ja mehevää, maku makeanhappoista, miellyttävää. Puu hyvärakenteinen ja hyvin taudinkestävä. Sopii luomuviljelyyn.
Pietarin seudun lajike Pavlovskin tutkimusasemalta. Hedelmät vihreitä, toispuoleisesti lievän tiilenpunaisia, 100–115 g:n painoisia. Malto on valkoista ja tiivistä. Maku imelanhappoista, lievästi aromista ja maukasta. Sekä talous- ja tuorekäyttöön sopivia. Kypsyy vasta säilytyksen aikana marraskuussa ja säilyy maaliskuulle. Lajike on aikais-…
(Kitaika Zolotaja rannaja) Venäläinen prof. Mitshurin risteytys v. 1907 (Valkea Nalif x Kitaika) Kitaika on siperianomena (Malus prunifolia), jonka erinomainen talvenkestävyys on periytynyt tähän lajikkeeseen.. Hedelmä pieni n. 40 g, kullankeltainen, maukas viinihappoinen, ”kuin marmalaadikarkki”. Puu tuleentuu aikaisin ja talvehtii…
(Punainen aikainen) Risteytysjaloste (Melba x Vesna) Mitshurinskista vuodelta 1970. Aikaisin kypsyvä venäläinen herkkulajike. Hedelmä 80 – 100 g, pohjaväri keltainen, jossa leveäviiruista punaa. Malto kermanväristä, mehukasta. Maku aromikas makeanhappoinen. Kohtalaisen hyvä ruvenkestävyys. Suositellaan terveempänä Huvituksen ja Pirjan tilalle kotipuutarhoihin.
Risteytysjaloste (Pamjat Mitshurina x Melba) Mitshurinskista. Käyttöaika marras–tammikuussa. Hedelmät n 100 g, lievästi kartiomaisia. Hedelmän pohjaväri on kellanvihreä, jota peittää runsas tummanpunainen peiteväri. Pinta sileä ja vahainen. Malto kermanvaaleaa, hienorakeista, tiivistä ja mehukasta. Maku on raikkaan happoinen, herkullinen. Hedelmät kestävät…
(Puutarhan kaunotar) Isajevin jaloste (Suislepp x Borovinka) Mitshurinskista. Hedelmä kookas n. 120-150 g. Pohjaväri fosforinvalkea, peiteväri hennon ruusunpunaviiruinen. Maku lievän viinihappoinen, miedon makea, miellyttävä syödä, kevyt. Malto hienorakeinen, samettimainen. Säilyy vain 3 viikkoa. Koeviljelyssä taimistollamme.
Lajike on syntynyt Antonovka Shafrannaja-lajikkeen siemenestä Mitshurinskissa. Hedelmät ovat keskikokoisia, 90-110 g, lähes keltaisia lukuun ottamatta harvoja punaviiruja. Maku mehukkaan makeanhappoista, miellyttävää syödä. Sato alkaa melko aikaisin, mutta saattaa olla jaksottainen. Ruvenkestävyys kohtalainen. Koeviljelyssä taimistollamme.
Luontaisesti kääpiöivä lajike Tseljabinskistä. Puu jää kooltaan n 2 metriseksi. Hedelmä isokokoinen (170–200 g), vihreänkeltainen, peiteväri punainen. Malto vaalean vihertävää, keskikovaa, mehukasta ja karkearakeista. Maku makeanhappoinen, mausteinen, erinomaisen maukas. Hedelmät säilyvät n 2 kk. Puu on tuettava viljelyssä. Hyvin runsas-…
Syntyisin Venäjältä Minkin alueelta. Lajike on peräisin Lawfam-lajikkeen siemenestä. Hedelmät 100–150 g, pyöreitä, lievästi särmikkäitä. Omenat ovat lähes kokonaan tummanpunaisia, hyvin kauniita. Malto valkeaa, keskikovaa, hienorakeista ja mehukasta. Maku erittäin hyvä, makea ja aromaattinen. Puun sato alkaa aikaisin ja on…
Vanha kesälajike Venäjältä jo 1800-luvun loppupuolelta. Eräiden tietojen mukaan kotoisin alkujaan Turkista. Hedelmät pieniä, n 60 g, keltaisia, mutta voimakkaasti oranssiviiruisia, helposti korkkiutuvia. Malto kellertävää, mehevää ja hunajamausteista, vain hyvin lievästi happoista. Kypsyy aikaisin ja voidaan käyttää tuorehedelmänä jo heinäkuun…
(Pilvikaneli) Valikoitu kaneliklooni Timirjazovin akatemiasta Moskovasta. Hedelmät meidän Kaneliemme kokoisia punakeltaisia, hienosti kaneliaromisia. Kokeilussa taimistollamme.
(Uusi kaneli) Isajevin jaloste (Koritshnoje Polosatoje x Wealthy). Puu korkeakasvuinen ja hyvin satoisa. Hedelmä kookas,120 – 150 g. Muoto pyöreä, päistään litistynyt. Pohjaväri vaaleankeltainen, jota peittää lähes kokonaan karmiini puna. Malto vihertävänvalkoista, lievähappoista, makeahkoa ja anis-kanelimausteista. Maku jalostuu vasta säilytyksen…
Suomalainen uutuuslajike. MTT:n risteytysjaloste Lobo x Antonovka vuodelta 1966. Lajike laskettiin kauppaan vuonna 1998. Hedelmä kohtalaisen kookas, lähes kauttaaltaan punainen. Malto valkoista, kiinteää. Maku miellyttävän happoinen, täysin kypsänä lievästi arominen, kokonaisuutena miellyttävä. Kypsyy lokakuun puolivälissä ja säilyy pari kuukautta. Havaintotarhassa…
Venäläinen risteytys (Papirova x Korobovka) Mitshurinskista. Vaikka lajike on jo vanha, on se tullut Suomen Baltiasta vasta 1990. Hedelmä keskikokoinen, vihreänkeltainen, tiilenpunaisin juovin. Malto kellertävää, mehukasta ja ”suussa sulavaa”. Maku todella herkullinen, mietohappoinen, hyvin makea ja aromikas. Menestynyt hyvin mm.…
Mikkelin mlk:ssa Rantakylän kartanosa Sokeri-Mironin siemenestä syntynyt kestävä ja makea kesälajike. Hedelmä keskikokoinen, vaalean keltainen, punaviiruinen. Lähes hapoton, lievästi makea. Emolajikettaan parempi. Tarvitsee pölyttäjän.
Suomalainen vanha maatiaislajike. Kotoisin Kerppolan kartanosta Kangasalta, jonne se on tullut siemenenä Pälkäneen kuuluisasta Mynttäälän hedelmätarhasta tiettävästi 1900 luvun alkupuoliskolla. Pohjaväri keltainen, peiteväri toispuoleista kirkasta viiruisesti sijoittunutta punaa, jossa oranssin vivahdus. Malto valkeaa ja hienorakeista ja melkoisen kovaa, mehukasta. Maku…
Rantakylän kartanon historiallinen lajike. Omena on painava. Malto tiivistä ja mehukasta, kellertävää. Maku makea, lievästi happoinen aromikas, aromissa tuntuu melonimausteisuus. Kuori paksu ja vahva. Ilmeisen vastustuskykyinen ruvelle ja muumiotaudille. Sato ei ala kovin aikaisin. Siksi suositellaankin lajikkeen viljelyä kääpiöpuuna.
Alkuperältään venäläinen vanha lajike 1850-luvulta ( Koritshnoje Polosatoje). Kanelilajikkeiden keltainen värimuunnos. Hedelmä keltainen, punaviiruinen, voimakkaan kanelimausteinen. Kestävä ja terve, myöhäis- ja runsassatoinen, hyvä pölyttäjä. Mainio luomulajike.
(Nalif zoltyj) Mannerilmastoon sopeutunut Moskovan ympäristön lajike. Hedelmä muistuttaa Valkeaa kuulasta, mutta on maultaan makeampi ja väriltään keltaisempi. Hyvä ruven ja talvenkestävyys.
Lajike on vanha venäläinen ns. kansanlajike. Viljelty aikoinaan Kaakkois-Suomessa. Hyvin aikaisin kypsyvä makea ja kestävä lajike.
(Portäpple) Ruotsalainen 1800-luvun alkupuoliskolta. Omena suuri tai hyvin suuri, pyöreän kekomainen. Väri vaalea, kellertävä, jossa niukalti punaisia juovia. Malto karkeahkoa ja mehuisaa sekä lievästi happoista, makeaa ja aromikasta. Harvinaisen pakkasenkestävä ja terve lajike. Aikoinaan pidetty Kuopion seudun kestävimpänä lajikkeena.
Monitahoinen rupiresistenssi risteytysjaloste Venäjän Orlovskista. Lajike otettiin Venäjän lajikerekisteriin v. 2002. Hedelmät pitkän kartiomaisia, kooltaan 120–140 g. Mallossa on vihertävä sävy, se on hienorakeista ja mehukasta. Maku on todella herkullista, sopivan happoista ja makeaa ja lievästi aromaattista. Puu tulee aikaisin…
Suomalainen maatiaislajike Tampereen seudulta. Omena kookas, pohjaväriltään vaalean vihreä, punapilkkuinen ja viiruinen, osa hedelmistä täysin punaisia. Muistuttaa Kirkniemi lajiketta. On hyvä syöntiomenana marraskuusta alkaen, säilyy tammikuulle saakka. Maku on hyvä, sopivan happoinen ja makeahko, lievästi miellyttävän arominen. Koetarhoissamme menestynyt hyvin…