Hapankirsikat ovat perinteisiä kirsikoita suomalaisten mielestä. Hapankirsikkaa on viljelty Suomessa jo n. 500 vuotta. Alkuperäisistä lajikkeista ei ole tietoa, mutta vanhoissa kartanoissa ja myöhemmin talonpoikaistiloilla kirsikka kuului tavallisiin pihapiirin kasveihin. Kirsikoita lisättiin vanhastaan joko siemenistä tai hakemalla naapurista juurivesataimia. Tämänkaltaisen lisäyksen tuloksena maahamme syntyi hyvin sekalainen maatiaiskirsikkalajisto. Tuosta hapankirsikkojen ”sekakannasta” on löytynyt ja edelleenkin löytyy hyvinkin merkittäviä ja satoisia kantoja viljelyyn. Osa näiden parhaimmistosta on nimetty lajikkeiksi, todellisiksi maatiaislajikkeiksi. Näitä ovat esim. Arttulankirsikka, Huvimajankirsikka ja Rauhlankirsikka (Rauhalan Morelli). Kaikissa maissa, joissa on kylmä tai viileä talvi, hapankirsikkaa on pidetty suuressa arvossa. Sen ominaisuuksia on pyritty kasvinjalostusteitse (risteytysjalostus) kehittämään paremmaksi ja satoisammaksi. Tuotannossamme on sekä suomalaisia lajikkjeeksi nimettyjä maatiaisia että ulkomaisia jalostustyön tuloksia. Perinteisesti hapankirsikat jaotellaan Amarelleihin ja Morelleihin.
Amarelleille on tyypillistä kirsikoiden kirkkaan punainen väri. Niiden marjojen mehu on kirkasta ja imupaperiin imeytettynä väritöntä tai hyvin vaalean punaista. Kirsikoissa saattaa esiintyä hapankirsikalle ei tyypillistä makeutta. Useimmat amarellikirsikan tyypit ovat ristipölytystä vaativia ja sen vuoksi sadoltaan oikukkaita. Suurin osa suomessa esiintyvistä ”villeistä” kirsikkakasvustoista on amarellityyppisiä. ”Kuulasmarja”-nimellä markkinoilla olevat lajikkeet ovat amarelleja.
Morelleilla on tavallisesti tumman punaiset hedelmät, myös mehu on tummaa ja imupaperiin imeytettynä voimakkaan punaista. Tyypillistä on myös hyvä siitepölyn kehitys. Morellit ovatkin itsepölytteisiä ja hyviä pölyttäjiä amarellikirsikoille. Morellien sato onkin amarelleja säännöllisempi ja runsaampi. Kaikkia nykylajikkeita ei voida tarkasti erottaa kumpaan ryhmään ne kuuluvat. Risteymät ja kasvinjalostuksen tietoiset risteytykset sekoittavat kasvitieteellistä jakoa